Kehittyneiden hiv-lääkkeiden ansiosta hiv-tartunnan saanut voi nykyisin laskea elävänsä lähes yhtä pitkään kuin muutkin ihmiset, kertoo laaja kanadalais-yhdysvaltalainen tutkimus.
Sen mukaan pohjoisamerikkalainen nuori, jolla nyt havaitaan hiv-tartunta, elää intensiivisellä kombinaatiolääkityksellä hoidettuna hyvinkin yli 70-vuotiaaksi. Ennen kuin modernit lääkkeet tulivat avuksi, hiv-diagnoosi oli kuolemantuomio keskimäärin yhdeksässä vuodessa.
Vuonna 2000 hiv-tartunta tiesi 20-vuotiaalle kuolemaa keskimäärin 36 vuoden päästä. Vuoteen 2007 mennessä lisävuodet olivat nousseet 51:een, tutkimus kertoo.
Samalla kuitenkin havaittiin, että naisilla hyvä kehitys on hidastunut. Se tarkoittaa, että 20-vuotiaana vuonna 2007 hiv-diagnoosin saanut mies elää arviolta 73-vuotiaaksi, mutta nainen vain 67-vuotiaaksi.
Edut eivät jakaudu tasan
Vuonna 1996 käyttöön tullut ART-lääkitys oli aluksi erittäin työläs: pillereitä oli paljon, ja niitä oli otettava usein ja tarkkoihin aikoihin. Sittemmin lääkitys on sekä yksinkertaistunut että tehostunut. Myös sivuvaikutuksia on paljon aiempaa vähemmän.
Nykylääkitys myös pienentää tuntuvasti virusten määrää ihmiskehon nesteissä, joten sukupuoliyhteydessä saadut tartunnat ovat vähentyneet.
Brittiläisen Kolumbian hiv- ja aids-tutkimuskeskuksen BC-CfE:n johtajan Julio Montanerin mukaan hivistä on tullut krooninen tauti, joka on hoidettavissa. Hiv-lääkityksen saattamisen kaikille tarvitseville pitäisi olla nyt ykköstavoite, Montaneri sanoo.
Erot eivät koske vain varakkaiden teollisuusmaiden ja kehitysmaiden asukkaita, vaan niitä on havaittavissa myös kansanryhmien kesken. Pohjois-Amerikassa se tarkoittaa muun muassa sitä, että eurooppalaisperäisen väestön ennuste on parempi kuin muilla.