Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusasiantuntijat joutuvat kamppailemaan verkossa ja mediassa leviäviä harhakäsityksiä vastaan, jotka perustuvat mielipiteisiin ja tunteisiin, eivätkä tieteelliseen tietoon.
THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon mukaan rokotusvastaiset mielipiteet saavat mediassa suhteettoman paljon tilaa. Jutuissa ei Elonsalon mukaan useinkaan oteta huomioon sitä, että viranomaisten suositukset perustuvat vuosikausia kerättyyn tieteelliseen tutkimukseen kun taas vastapuolen argumentointi on usein "musta tuntuu" -tasoa.
- Jos jutussa on haastateltu yhtä rokotevastaista, pitäisi suhteessa kertoa 99:n rokotuksiin myönteisesti suhtautuvan mielipide. Ymmärrän tietysti, että kauhukertomuksista ja tunteisiin vetoavista kokemuksista saa raflaavia otsikoita, Elonsalo toteaa.
Pieni, mutta aktiivinen joukko
Sikainfluenssaa torjuvien Pandemrix-rokotteiden ja niihin liittyneiden narkolepsiatapausten jälkeen keskustelu rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista ryöpsähti valloilleen.
Silti vain hyvin pieni osa ihmisistä kieltäytyy rokotuksista täysin. Käyttäytymistutkimuksen mukaan kolmannes kansalaisista luottaa viranomaisiin ja seuraa heidän neuvojaan kyselemättä, kolmannes kyselee, mutta ottaa rokotuksia ja kolmannes jättää joitakin rokotuksia ottamatta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusohjelmayksikön päällikkö, erikoistutkija Hanna Nohynek ei usko, että verkossa leviävät rokotusvastaiset mielipiteet vaikuttaisivat merkittävästi suureen yleisöön.
- Erilaisilla sivustoilla vieraillessa voi vaikuttaa siltä, että keskustelu aiheesta käy kuumana, mutta itse asiassa siellä on pieni joukko keskustelijoita laittamassa viestejä.
Elonsalokin huomauttaa, että kyse on pienestä, mutta silti aktiivisesta joukosta, joka käy kommentoimassa keskusteluja useilla sivuistoilla.
THL:n asiantuntijoilla ei ole aikaa osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa, vaan he keskittyvät välittämään tutkimustietoon perustuvaa informaatiota THL:n verkkosivujen ja myös median kautta. Viimeksi Elonsalo antoi Vau.fi:n sivun toimittajalle ison paketin tietoa rokotteiden hyödyistä.
Keskustelussa unohtuu tautien kamaluus
Nohynek pahoittelee sitä, että usein keskustelussa unohtuu se, että rokotteet suojaavat taudeilta, jotka ovat ennen tappaneet ja vammauttaneet useita ihmisiä.
- Se johtuu siitä, että aikuisilla ei ole enää omakohtaisia kokemuksia esimerkiksi tuhkarokosta. En usko, että kaikki ymmärtävät, miten vakavista taudeista on kyse. Rokotteiden mahdolliset haittavaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin taudeilla, joilta ne suojaavat.
THL päivittää edelleen tietoja omaan verkosta löytyvään Rokottajan käsikirjaan. Päivitystyö aloitettiin Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistymisen jälkeen. Urakka on suunnaton ja teksteistä puuttuu vielä kolmannes.
Narkolepsiatapausten aiheuttamien pelkojen vuoksi THL:n sivuston Rokotteiden hyödyt ja haitat -osiossa on ehditty vasta oikoa harhakäsityksiä, kertoa erityisryhmien rokotuksista ja rokotusten haittavaikutuksista.
Hyödyt puuttuvat sivulta vielä kokonaan, vaikka ne ylittävät tutkimusten mukaan selvästi rokotusten mahdolliset haittavaikutukset.
Influenssakin voi viedä sairaalaan
Kausi-influenssarokotusten suosio romahti narkolepsiatapausten tultua ilmi. Nohynekin mukaan ne eivät vaikuttaneet muiden rokotusohjelmassa olevien rokotusten ottoon, mutta vähensivät huomattavasti esimerkiksi lasten kausi-influenssarokotuksia.
Kausi-influenssarokotusten kattavuus laski noin 40 prosentista vain 15 prosenttiin pienillä lapsilla. Viime vuoden tilastoja influenssarokotuksen kattavuudesta ei ole vielä saatu. Vielä vuonna 2012 tilanne ei Nohynekin mukaan ollut muuttunut.
Kausi-influenssarokotusta suositellaan 6–35 kuukauden ikäisille lapsille, yli 65-vuotiaille sekä riskiryhmiin kuuluville potilaille, joilla on jokin tartunnalle altistava sairaus tai lääkitys.
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Sen oireita ovat esimerkiksi kuume, yskä ja nuha kuten flunssissa. Pahimmillaan influenssa voi johtaa kuolemaan ja esimerkiksi keuhkokuumeeseen.
Perusterve potilas kuolee kuitenkin vain harvoin influenssaan Suomessa.
- Rokotuksella on merkitystä, sillä influenssa voi viedä ne, joilla on joku perustauti, laitoshoitoon. Esimerkiksi urheilijoilla viikon kestävässä kuumetaudissa ja toipilasaikana lihasmassa saattaa huomattavissa määrin sulaa pois, ja pahimmillaan urheilija joutuu jättämään koko kauden väliin. Pienistä lapsista kolmannes saa influenssan jälkeen korvatulehduksen, Nohynek sanoo.
Vielä ehtii ottaa rokotuksen
Kuopiossa kausi-influenssan rokotuskattavuus näyttää kuitenkin hieman parantuneen. Influenssarokotuksen ottaneiden määrä kasvoi viime syksynä yli 4 000:lla vuoteen 2012 verrattuna. Silti rokotepelko vaikuttaa edelleen myös Savossa.
- Kyllä ne narkolepsiatapaukset edelleen vaikuttavat. Ihmiset kyselevät rokotteista paljon enemmän ja mielestäni kausi-influessarokotuksia ei edelleenkään oteta yhtä paljon kuin ennen tapauksia, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän väliaikainen johtava ylilääkäri Janne Forsberg kertoo.
Influenssaa on taas liikkeellä Pohjois-Savossa. Todennettuja influenssatapauksia on kymmeniä niin Kuopiossa, Ylä-Savossa kuin Koillis-Savossakin.
Vain Varkaudesta kerrotaan, ettei influenssapotilaita ole vielä näkynyt terveyskeskuksessa.
Vaikka tapauksia on jo ilmennyt, vielä ei ole liian myöhäistä ottaa rokotusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että kausi-influenssarokotus otetaan marras-joulukuussa, mutta rokottamista voi jatkaa vuoden vaihteen jälkeenkin, jos epidemia ei ole alkanut.
Rokotuksen voi ottaa myös epidemian aikana.