Terveen ja hyvinvoivan oloinen nainen esittelee hänelle elintärkeitä tabletteja työhuoneessaan, ränsistyneen puutalon yläkerrassa Tallinnassa.
- Aloin käyttää lääkkeitä, kun tulin raskaaksi. Raskaana olevan naisen pitää käyttää lääkkeitä, jotta virus ei tarttuisi lapseen, hiv-positiivisten verkoston EHPV:n hallituksen jäsen Jekaterina Voinova kertoo.
Hän sai hiv-tartunnan 18-vuotiaana 2000-luvun alussa Narvassa, kun epidemia räjähti päälle Itä-Virossa lähinnä venäjänkielisten ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa.
Voinova kertoo eläneensä tuolloin hyvää elämää, hän oli hyvästä perheestä ja pärjäsi koulussa. Hiv-vaarasta ei tiedetty, eikä hän tajunnut varoa.
- Olin siinä iässä, jossa nuori kokeilee kaikenlaista. Elämässäni oli vaihe, jolloin käytin huumeita, Voinova muistelee.
Voinovalle lääkkeet ovat maksuttomia. Lääkkeet vähentävät virusten määrää veressä, mutta eivät poista tartuntaa. Lääkkeet on otettava säännöllisesti, joka päivä, hamaan tulevaisuuteen asti. Muuten Voinova voi elää normaalia elämää.
Lääkehoito vähentää uusia tartuntoja
Virossa, kuten Suomessakin, valtio maksaa hiv-lääkkeet. Silti läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät ole lääkehoidossa.
Lääkehoitoa saisi julkisista sairaaloista, mutta monet tartunnan saaneet tai riskiryhmiin kuuluvat eivät ole hoidossa.
- He eivät uskalla mennä sairaalaan, koska pelkäävät leimautumista ja syrjityksi tulemista. Monet heistä on huumeriippuvaisia, Jekaterina Voinova muistuttaa.
Viron sosiaaliministeriön mukaan vuonna 2010 hiv-lääkkeitä käytti Virossa 1 800 ihmistä, mutta lääkkeitä tarvitsevien todellinen määrä arvioitiin kaksinkertaiseksi. Luvut ovat kasvaneet kolmessa neljässä vuodessa entisestään, sillä joka vuosi havaitaan satoja uusia tartuntoja.
Hiv-tartuntojen havaitseminen ajoissa ja hoitoon pääsy olisi tärkeää, sillä lääkkeet vähentävät viruksen määrää veressä ja ehkäisevät tartuntojen leviämistä.
Yhteisön omalle klinikalle matala kynnys
Jekaterina Voinova johtaa Narvassa viime kesänä toimintansa aloittanutta Linda-klinikkaa, jota pyöritetään amerikkalaisen AIDS Healthcare Foundation -säätiön varoilla.
Ajatuksena on, että hiv-yhteisön omalle klinikalle on helppo tulla, ja sieltä saa kaikki tarvittavat palvelut yhdestä paikasta. Nyt klinikalla tehdään pikatestejä, annetaan vertaistukea ja psykososiaalisia palveluja.
Positiivisen tuloksen saavat pääsevät suoraan lääkärin vastaanotolle. Rekisteröityneitä asiakkaita on 50 - 60.
Klinikka ei kuitenkaan ole saanut sosiaaliministeriöltä lupaa jakaa maksuttomia lääkkeitä. Ministeriö on hiv-positiivisten mukaan avoimesti ilmoittanut, että päätös on poliittinen.
- En ymmärrä, miten ihmishenkiä pelastavat lääkkeet voivat olla poliittinen kysymys! Jekaterina Voinova puuskahtaa.
Hiv-positiivisten verkosto on kannellut ministeriön päätöksestä tuomioistuimeen.
Ministeriö: Kaikki eivät halua hoitoa
Sosiaaliministeriöstä syitä siihen, miksei klinikka saa jakaa lääkkeitä, ei haluta kommentoida, koska asia on vireillä oikeudessa. Terveysasioista vastaava virkamies Ivi Normet vastaa kuitenkin kysymykseen, onko päätös poliittinen, tekninen vai jotain muuta.
- Se on sekä poliittinen että tekninen. Virossa, kuten Suomessakin, on lainsäädännön raamit ja tietynlainen terveydenhoitojärjestelmä. Lait määrittelevät sitä, miten toimitaan. En voi sanoa asiasta muuta, Normet toteaa puhelimitse.
Hänen mukaansa monet potilaat, jotka tietävät kantavansa hi-virusta, eivät halua lääkehoitoa. Yksi syy Normetin mukaan ovat lääkkeiden sivuvaikutukset.
Toinen Normetin mainitsema syy on yllättävämpi: sosiaalietujen menettämisen pelko.
- Jos he eivät osallistu hoitoon, he saavat sosiaalietuja. Mutta jos heitä hoidetaan, heidän täytyy tehdä töitä, eivätkä he saa sosiaalietuja, Normet kärjistää.
Virkamies toteaa, että keskiverto hiv-positiivinen on nuori mies parhaassa työiässä.
- He ovat eksyksissä, huumeriippuvaisia. Heillä ei ole motivaatiota mennä lääkäriin, hän jatkaa.
Klinikalle tukea YK:lta
Hiv-positiivisten yhteisössä koetaan, että valtio suhtautuu asiaan poliittisesti siksi, että monet tartunnansaaneista ovat paitsi huumeriippuvaisia myös venäjänkielisiä.
- Voidaan sanoa, että hyvä on, ei tullut sairaalaan, se on hänen ongelmansa. Ja että aikuinen ihminen vastaa itsestään! Hiv kuitenkin tarttuu veriteitse, ja huumeriippuvaiset ja kodittomatkin harrastavat seksiä. Osalla heistä on perhe. Kaikkein tärkeintä olisi, että he ottaisivat lääkkeensä, Voinova tähdentää.
YK:n hiv/aids-ohjelma UNAIDS on lähettänyt Voinovalle osoitetun tukikirjeen. Maailmanjärjestö on huolissaan siitä, ettei klinikan toiminta ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla ja että koko klinikan tulevaisuus saattaa siksi olla uhattuna.
UNAIDS on ollut yhteydessä myös sosiaaliministeriöön. Ministeriö on kutsunut järjestön edustajia tapaamiseen, mutta vastausta odotetaan vielä.
- Heillä on paljon kokemusta eri puolilta maailmaa, totta kai he ovat huippuammattilaisia tällä alalla. Meidän täytyy kuunnella heitä ja keskustella heidän kanssaan, Ivi Normet sanoo.