Oululainen Hilkka Nivukoski sairastui paikassa, josta yleensä haetaan apua sairauksiin. Hän työskenteli Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoitajana, kun keuhkotulehdusten kierre alkoi.
– Aloin oireilla rajusti vuoden 1999 kesällä. Siellä haisi vanha kellari ja sairastuin aina heti kun palasin töihin sairauslomiltani, Nivukoski muistelee.
Oireet johtivat lopulta Nivukosken kohdalla työkyvyttömyyteen. Kohtalotovereita hänellä on arvioiden mukaan tuhansia. Ympäristöministeriön mukaan jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa.
Avun saantia helpotettava
Hengitysliiton tuoreen selvityksen mukaan apua tai edes tietoa siitä, miten sairastuneen pitäisi toimia, ei kuitenkaan ole juuri tarjolla. Liitto herätteleekin kuntia ottamaan vastuuta sisäilmaongelmia kohdanneiden auttamisesta tiistaina Oulusta alkaneella kuntakiertueellaan.
– Toivomme löytävämme hyviä toimintamalleja siihen, miten sairastuneita voisi auttaa. Esimerkiksi kunnan kiinteistöissä kuten kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla oireilu pitäisi ottaa alusta asti vakavasti ja etsiä puhtaat tilat ihmisille toimia, työskennellä, opiskella ja olla hoidossa, sanoo Hengitysliiton suunnittelija Katri Nokela.
Hoidossa kehitettävää
Haavoittuvimmassa tilanteessa ovat perheet, jotka kamppailevat kotinsa homevaurion kanssa.
– Mikäli homevaurio on niin paha että kodissa ei pysty enää asumaan, kunnan pitäisi järjestää esimerkiksi jonkinlaiset väistötilat tai hätämajoitus.
Turun yliopiston professori Tuula Putus patistelee kuntia tarttumaan ongelmaan heti, sillä homeallergisia on jo enemmän kuin astmaatikkoja.
– Olisi aika erikoista, jos astmaa sairastava lapsi tai aikuinen ei pääsisi asianmukaisiin tutkimuksiin tai ei saisi sairauteensa hoitoa. Tällä hetkellähän meillä ei ole homesairaille tällaisia erikoispoliklinikoita Suomessa, Putus toteaa.