Helsinkiläisen Nelli Lähteenmäen puhelimen näytöllä näkyy sydänkäyrän tasainen kulku. Hän mittaa leposykettään puhelimensa avulla. Lähteenmäki on quantified self -harrastaja eli hän kerää tietoja rannekkeen ja erilaisten älypuhelinsovellusten avulla omista päivittäisistä tekemisistään ja elintoiminnoistaan.
– Mittaan aktiivisuuttani, urheilua, erityisesti pyöräilyä ja sitten unen laatua, luettelee Lähteenmäki.
Lähteemäki mittaa omaa kehoansa terveydellisistä syistä.
– Haluan ymmärtää mahdollisimman hyvin omaa terveyttäni. Koska me olemme kaikki yksilöitä, haluan ymmärtää oman terveyden kaavoja ja siihen nämä sensorit ovat loistavia.
Vielä tällä hetkellä suurin osa harrastajista on teknologiaorientoituneita miehiä, mutta itsensä mittaamisesta on tullut yhä suositumpaa myös naisten keskuudessa. Sovelluksiin on myös tullut enemmän naisille suunnattuja vaihtoehtoja. Unen, levon ja syömisten lisäksi sovelluksia löytyy myös esimerkiksi mielialan tai hedelmällisyyden mittaamiseen. Lähteenmäen mukaan tietojen kerääminen on naisille luonnollista jo entuudestaan.
– Isoäitini on tästä hyvä esimerkki. Hänellä on kymmeniltä vuosilta päiväkirjamerkintöjä, esimerkiksi mikä on päivän fiilis. Hän on tavallaan quantiefied self -harrastaja siinä mielessä, että hän on kirjottanut sitä päiväkirjaa, mutta nykyään on näitä touhua helpottavia applikaatioita ja sovelluksia.
Lähteenmäen mielestä hyvä sovellus on helppokäyttöinen ja sen käyttö antaa käyttäjälle jotakin.
– Arvo voi olla ilo tai se, että sovellus on hauska tai se tuo tietoa, Lähteenmäki sanoo.
Samalla kun itsensä mittaamisesta tulee yhä yleisempää myös mittalaitteista tulee entistä huomaamattomampia. Ne sulautuvat tulevaisuudessa yhä enemmän osaksi pukeutumista kuten koruiksi tai jopa älyvaatteeksi.
– Nämä menevät vielä kauniimmiksi ja helppokäyttöisemmiksi kuin nykyiset versiot, kertoo Lähteenmäki.
Päivitys 10.4. klo 12.23: Jutussa haastateltu henkilö on myös quantified self -alan yrittäjä. Hänen yrityksensä tuotteet eivät ole esillä jutussa.