Työkyvyssä ja elintavoissa on merkittäviä eroja suurten kaupunkien välillä, kertoo THL:n alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus. Esimerkiksi turkulaisista lähes kolmannes kokee työkykynsä heikentyneen, kun taas espoolaisista harvempi kuin joka viides. Yhteensä kaikista suomalaisista työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes työikäisistä, eli noin 860 000 suomalaista työntekijää.
Suurissa kaupungeissa on eroja myös terveyskeskuslääkäripalveluiden riittävyydessä sekä asukkaiden hyvinvoinnissa, lihavuudessa ja osallistumisessa sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan. Erot ovat suuria, vaikka erot sukupuoli-, ikä- ja koulutus- sekä työllisyysrakenteessa huomioitiin selvityksessä.
Kaikista suomalaisista 39 prosenttia kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi. Turkulaiset kokevat voivansa huonoimmin, ja parhaiten voidaan Espoossa.
Joka kolmas suomalainen kokee saaneensa terveyskeskuslääkärin palveluita tarpeisiinsa nähden riittämättömästi. Näin kokivat etenkin espoolaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset. Sen sijaan Turussa, Tampereella ja Oulussa terveyskeskuspalvelut tavoittivat kaupunkilaiset paremmin.
Koulutus yhteydessä elämänlaatuun
Puolet suomalaisista aikuisista kokee elämänlaatunsa hyväksi ja itsensä suurimman osan ajasta onnelliseksi. Espoossa asuvista yli 60 prosenttia kokee elämänlaatunsa hyväksi, mutta turkulaisista alle puolet.
Sosioekonominen asema on vahvasti yhteydessä elämänlaadun kokemiseen. Vähiten koulutusta saaneista alle puolet, mutta korkeammin koulutetuista lähes kaksi kolmannesta arvioi elämänlaatunsa hyväksi.
Masennusoireilu on Espoossa koko maan alapuolella, Turussa taas korkeammalla. Espoolaisista masennusoireista kärsi 24 prosenttia, turkulaisista 30 prosenttia.
Lihaviksi luokiteltavia ihmisiä on Suomessa lähes 750 000. Eniten heitä on Vantaalla, Turussa ja Oulussa. Vantaalla ja Turussa lähes joka viides ihminen on sohvaperuna, eli ei harrasta liikuntaa lainkaan. Kasviksiakin syödään eripuolilla hyvin eri tavalla. Oululaisista lähes kolmasosa käyttää kasviksia niukasti. Helsingissä sekä Espoossa tilanne on parempi, eli vain joka viides syö kasviksia liian vähän.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että yli miljoona suomalaista on rahanpuutteen vuoksi tinkinyt ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Tampereella asuvista näistä asioista oli joutunut tinkimään joka neljäs, Espoossa taas 16 prosenttia väestöstä. Vähiten koulutetut kokevat köyhyyttä selvästi korkeasti koulutettuja enemmän.
THL:n mukaan näistä tuloksista voidaankin päätellä, että esimerkiksi työuria pidentääksemme huomiota tulisi kohdistaa juuri vähemmän koulutettuihin ihmisiin.