Joensuulainen Tatu (nimi muutettu), 30, on opiskelija ja hän tietää millaista on elää mielenterveysongelmien kanssa. Hän sairastui vuonna 2012 masennukseen eikä aluksi osannut yhdistää oireitaan vakavampaan ongelmaan.
Tatun lapsuudessa mielenterveysongelmista ei puhuttu ja hänelle oli muodostunut tietynlaisia ennakkoluuloja. Avopuolisonsa rohkaisemana hän kuitenkin haki apua.
– Tällä hetkellä on useampaa lääkettä käytössä tuon terapia-avun lisäksi. Paljon auttaa myös kun voi kavereiden kanssa puhua aiheesta. Aluksi kyllä jännitti kuinka muut suhtautuu, mutta yllättävän monellahan noita ongelmia on, Tatu kertoo.
Mielenterveysongelmat vaikuttavat elämään kokonaisvaltaisesti ja päivittäisistä arkiaskareista saattaa muodostua mahdottomia haasteita.
– Kun masennus iskee pahasti niin on tosi vaikea olla. Esimerkiksi kaupassa iskee pakokauhu eikä haluaisi olla tekemisissä kenenkään kanssa. Pahimmillaan mitään ei saa hoidettua… Tatu kuvailee.
Tatu ei ole kertonut sairastumisestaan kaikille, sillä hän kokee mielenterveysongelmiin ja -kuntoutujiin liittyvän liikaa vääriä olettamuksia. Tämän vuoksi hän ei esiinny omalla nimellään.
Hän näkee kuitenkin tulevaisuuden valoisana ja uskoo kaiken kääntyvän parhain päin.
Sosiaalinen verkosto on avainasemassa
Normaaliin elämään kuuluvia tuntemuksia kuten surua ja ahdistusta lähdetään nykyään diagnosoimaan liiankin herkästi psykiatrisiksi ongelmiksi, kertoo Joensuun Mielenterveyskeskuksen osastonhoitaja Marjatta Vessonen.
Vessosen mielestä syitä lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin ovat valtion taloudelliseen tilanteeseen liittyvät säästöt, kasvava vaatimustaso, ja ajatus siitä kuinka kaikkien tulisi olla hyvinvoivia ja pärjääviä.
Joillain opiskelijoilla itsenäistyminen tapahtuu negatiivisten lähtökohtien kautta ja osalta uupuvat keinot käsitellä arjen haasteita. Sosiaalisen verkoston merkitys on avainasemassa ihmisen hyvinvoinnin kannalta ja valitettavasti kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta perheen tukeen tai ystäviä, joiden kanssa käsitellä asioita, tiivistää Vessonen.
Joensuun Mielenterveyskeskuksen asiakaskunta muodostuu erilaisissa elämäntilanteissa olevista henkilöistä, ikään tai sukupuoleen katsomatta, mutta selvä enemmistö on opiskelijoita.