Suomalaisten käsitykset ympäristön aiheuttamista terveyshaitoista ovat osin ristiriidassa tutkimusten kanssa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä kyselytutkimuksesta. Kyselyn mukaan suomalaiset pitävät suurimpana terveysriskinä passiivista tupakointia ja auringon UV-säteilyä ja pienimpänä puunpolton savuja.
Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ulkoilman pienhiukkaset ovat merkittävin ympäristöhaitta, joka aiheuttaa arviolta jopa 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Näistä puunpoltto muodostaa merkittävän osan. Passiiviseen tupakointiin kuolee vuosittain noin 300 ja UV-säteilyyn 150 ihmistä.
– Suomalaisten käsitykset johtunevat pitkälti siitä, että tupakoinnin vaarat on tiedetty pitkään, mutta puunpoltosta on saatu enemmän tutkimustietoa vasta viime vuosina. Lainsäädännön myötähän tupakointi on muuttunut vähitellen entistä vaarattomammaksi ympäristölle, mutta puun polttaminen on puolestaan lisääntynyt, sanoo THL:n johtava tutkija Timo Lanki.
Pidetään luonnollisena ja vanhana tapana
Nyt julkaistun kyselytutkimuksen perusteella jopa 67 prosenttia vastaajista kokee, ettei puunpolton savuista aiheudu juurikaan riskiä terveydelle Suomessa. Passiivista tupakointia piti suurena riskinä 35 prosenttia vastaajista ja auringon UV-säteilyä 30 prosenttia. Tulos oli tutkijoille odotusten mukainen, mutta silti yllättävä.
– Puunsavuja vaarattomina pitävien määrä on tosi iso. Puunpoltto on suomalaisille tärkeä asia, eikä sen uskota aiheuttavan minkäänlaista haittaa. Se liittyy suomalaiseen kulttuuriin. Puunpolttoa pidetään luonnollisena asiana ja vanhana tapana, jota jo luolamiehet tekivät kuolematta siihen, Lanki sanoo.
Hän muistuttaa kuitenkin, että nykyään eletään pidempään ja riskit ovat toiset.
– Ennen asuttiin paljon väljemmin ja pääasiassa maaseudulla. Nyt asutaan tiiviisti ja jokaisessa pientalossa alkaa olla tulisijoja. Puunpoltto on lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden aikana muun muassa sähkön hinnan kallistumisen vuoksi. Se aiheuttaa jo huomattavia terveyshaittoja, jos jokaisessa talossa poltetaan puuta.
Tuttuihin aiheisiin liitetään vähän riskejä
Suomalaisten käsitykset ympäristöhaitoista eroavat Langin mukaan tutkimustuloksista ainakin tiedon puutteen takia. Puunpolttoa on esimerkiksi tutkittu huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa ilmansaasteita, jotka eivät ole Suomessa yhtä suuri terveysriski.
– Yleensä ihmiset tuntuvat pitävän suurimpana riskinä sellaisia aiheita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Tutkimuksessa kysyttiin myös muista kuin ympäristöriskeistä ja lähes puolet piti elintarvikkeiden lisäaineita erittäin suurena riskinä, vaikka tutkimusten mukaan lisäaineet eivät ole juurikaan haitallisia. Sen sijaan tuttuihin ja luonnollisiin aiheisiin kuten puunpolttoon liitetään vain vähäisiä riskejä.
Autojen moottorit kehittyneet enemmän kuin tulisijat
Lanki sanoo, että puunpolton terveyshaittoja voitaisiin vähentää, jos siihen olisi tahtoa.
– Sitä voisi verrata auton moottoriin. Moottorit ovat kehittyneet vuosien aikana huomattavasti vähempipäästöiseksi, mutta tulisijat ovat pysyneet samanlaisina. En tarkoita, että puunpoltosta pitäisi luopua, vaan että lainsäädäntö pitäisi saada kuntoon.
Langin mukaan esimerkiksi monet suomalaiset tulisijat ovat olleet jo pitkään kiellettyjä monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Itävallassa, niiden terveysriskien vuoksi.
– Aihe on kuitenkin todella arka. Sen huomaa jo siitä, että suomalaisilla on todella korkea kynnys valittaa naapurin jatkuvasta puunpoltosta. Uskon kuitenkin, että asenteisiin on tulossa muutos ja Suomessakin siirrytään vähempipäästöisiin tulisijoihin.
THL:n tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kokemuksia oman eliympäristönsä terveellisyydestä sekä käsityksiä erilaisista ympäristön terveysriskeistä. Kyselyyn vastasi 1 112 suomalaista vuonna 2011. Suomessa ei ole aiemmin tehty yhtä kattavaa kyselyä aiheesta.