Vuorotyön aiheuttamista haitoista terveydelle julkaistaan jatkuvasti lisää huonoja tutkimustuloksia. Vuorotyön tiedetään jo nyt aiheuttavan tai edesauttavan koko joukon erilaisia vakavia sairauksia.
Vuorotyö lisää todennäköisesti sairastumisriskiä muun muassa syöpään. Kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö on luokitellut vuorotyön karsinogeeniluokkaan 2A eli todennäköisesti karsinogeeniseksi. Samaan luokkaan kuuluvat muun muassa anaboliset steroidit, papilloomavirus ja jotkin hyönteismyrkyt sekä koko joukko erilaisia kemikaaleja.
Yövuorojen on todettu olevan yhteydessä erityisesti rintasyöpään. Kanadalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että rintasyöpäriski on noin kaksinkertainen naisilla, jotka olivat tehneet yövuoroja yli 30 vuoden ajan. Tanskassa asia on otettu niin vakavasti, että siellä on maksettu korvauksia kymmenille rintasyöpään sairastuneille naisille, jotka ovat työskennelleet yövuoroissa.
Rintasyövän ja vuorotyön yhteyttä on selitetty mm. pimeähormoni melatoniinin vaikutuksilla estrogeenihormonin tuotantoon. Melatoniini ei kuitenkaan selitä rintasyövän tutkimustuloksia kokonaan.
– Vuorotyön terveysriskejä aiheuttavat mekanismit ovat edelleen epäselvät, mutta esimerkiksi univajeeseen, elimistön fysiologisten vuorokausirytmien häiriöön ja pimeähormonin vähentyneeseen yölliseen eritykseen liittyvä elimistön tulehdusten aktivoituminen ovat todennäköisimpien vaikutusmekanismien joukossa, sanoo tutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.
Kaaos kehossa
PNAS-tiedejulkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan vuorotyö aiheuttaa kaaoksen kehossa. Tutkimuksesta uutisoi BBC.
Surreyssä Englannissa sijaitsevan unitutkimuskeskuksen tutkimuksessa 22 ihmistä vaihtoi normaalirytminsä yötyöhön. Tulokset hämmästyttivät tutkijat: Asiantuntijoiden mukaan yövalvomisen aiheuttamien vaurioiden määrä, nopeus ja vakavuus oli todellinen yllätys.
Vuorotyö aiheuttaa häiriöitä syvällä molekyylitasolla. Ihmiskehossa on oma luontainen rytminsä eli biologinen kello. Tällä solukellojärjestelmällä on syvä vaikutus kehoon, ja se säätelee erilaisia toimintoja hormoneista ja kehon lämpötilasta aina liikkumiskykyyn, mielialaan ja aivotoimintaan.
Tutkijat havaitsivat, että kuusi prosenttia geeneistä oli ajastunut täsmällisesti olemaan enemmän tai vähemmän aktiivisia tiettyyn aikaan päivästä. Kun vapaaehtoiset testattavat työskentelivät yöllä, geenien aikataulu meni aivan sekaisin.
– Yli 97 prosenttia ajastuvista geeneistä meni raiteiltaan väärään aikaan nukkumisen vuoksi. Tämä selittää, miksi meistä tuntuu niin pahalta aikaerorasituksessa tai kun työskentelemme epäsäännöllisissä vuoroissa, sanoi tutkimuksessa mukana ollut Surreyn yliopiston tohtori Simon Archer BBC:lle.
Merkittävät terveyshaitat väestössä
Vuorotyö on yhteydessä myös sydän- ja verisuonisairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja aikuisiän diabetekseen. Sydänkohtaus on 23 prosenttia todennäköisempi vuorotyöläisellä kuin normaalivuoroja tekevällä työntekijällä.
Lisäksi merkittävää näyttöä on myös vuorotyön yhteydestä reumaan, MS-tautiin ja psoriasikseen. Vuorotyöläiset kärsivät myös erittäin yleisesti unihäiriöistä, väsymyksestä, ruuansulatusoireista, ainaanvaihdunnan häiriöistä sekä mielenterveysoireista ja stressiin liittyvistä sairauksista. Rytmien häiriintymisellä on myös psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Vuorotyöntekijöillä on myös muuta väestöä suurempi tapaturmariski.
Mikael Sallinen muistuttaa, että vuorotyön terveysvaikutukset ovat merkittäviä sen vuoksi, että vuorotyötä tekee jo 23 prosenttia palkansaajista.
– Vaikka vuorotyön terveysriskit ovat yksilötasolla matalia, poikkeavia työaikoja tekevien suuri määrä sekä vuorotyöhön liittyvien terveyshaittojen moninaisuus ja niiden yleisyys tekevät terveyshaitat kokonaisuudessaan hyvinkin merkittäviksi väestötasolla.
Epäsäännöllisen työajan ennakoidaan myös yhä lisääntyvän tulevaisuudessa työvoiman kutistuessa.
Keskenmenoriski ja hedelmöittymishäiriöitä
Sallisen mukaan vuorotyö on yhtä vaaralllista sekä naisille että miehille – mutta eri lähtökohdista.
– Pääsääntöisesti voidaan todeta, että vuorotyön riskit ovat samankaltaiset sukupuolesta riippumatta. Tämä johtuu siitä, että vaikutusmekanismi ovat hyvin samanlaiset.
– Naisten voidaan sanoa olevan sillä tavoin olevan erityisasemassa, että rintasyöpäriskin lisäksi raskausaikana nainen on erityisen altis vuorotyön aiheuttamalle lisäkuormitukselle, Sallinen muistuttaa.
Tutkimusten mukaan yövuoroja tekevillä naisilla on noin 29 prosenttia suurempi riski keskenmenoihin. Suurempi riski on myös ennenaikaisiin synnytyksiin, hidastuneeseen sikiönkehitykseen sekä vauvan alhaiseen syntymäpainoon.
Yötyö vaikeuttaa myös raskaaksi tulemista. Yli 120 000 brittinaista käsittäneessä tutkimuksessa todettiin, että 80 prosentilla vuorotyötä tekevistä naisista oli vaikeuksia tulla raskaaksi. Vuorotyöläisnaisilla oli myös 33 prosenttia enemmän häiriöitä kuukautiskierrossa.
Sallinen muistuttaa myös, että naisilla vaihdevuodet sekä kotitöiden ja lastenhoidon mahdollinen epätasainen jakautuminen enemmän naisille saattavat heikentää naisen mahdollisuuksia palautua vuorotyön aiheuttamasta kuormituksesta.
Miehet ja elintavat
Toisaalta miehillä vuorotyön riskit saattavat puolestaan korostua muun muassa sydän- ja verisuonitautien lisääntymisessä.
– Tähän toki vaikuttavat voimakkaasti myös omat elintavat, joiden merkitys korostuu vuorotyössä.
Vuorotyössä olevat miehet tuppaavat syömään muita epäterveellisemmin, ja liikuntakin unohtuu.
– On myös mahdollista, että uniapneatauti, joka on miehillä yleisempi kuin naisilla, tekee erityisesti osan miehistä erittäin väsyneiksi vuorotyössä. Tämä puolestaan voimistanee tapaturmariskiä. Tutkimuksista tiedetään, että työtapaturman riskiä voimistavat jossain määrin miessukupuoli, huonosti nukuttu edellisen yön uni että vuorotyö, Sallinen muistuttaa.
Vuorotyöllä epäillään olevan yhteys myös muun muassa eturauhassyövän suurempaan riskiin. Lisäksi vuorotyöläismiehet sairastuivat kaksi kertaa useammin muun muassa keuhkosyöpään, mutta ei ole varmuutta siitä, onko tämä elintapojen vai vuorotyön aiheuttamaa.