Vaikka lääkäri antaakin synninpäästön lasten lomaherkuttelulle, on alaikäisten lihavuus Suomessa kasvava ongelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, tuoreimpien kasvuaineistojen mukaan yli kymmenen prosenttia suomalaisista tytöistä on ylipainoisia ja pojista jopa useampi kuin joka viides.
Lapsuuden ylipainoa ei voida määritellä aikuisten painoindeksin mukaan. Esimerkiksi lastenneuvoloissa tehtävissä ylipainoseuloissa pyritään löytämään ne lapset, joilla riskinä on kehittyä ylipainoisiksi aikuisiksi.
Vanhemmat hämmästyvät ylipainouutisista
– Vanhemmat saattavat hämmentyä neuvolan kasvukäyristä. Esimerkiksi viisivuotias lapsi, joka todetaan ylipainoiseksi, ei välttämättä ole ulkonäöltään pyöreä. Jos hänen painonsa kehitys jatkuu samanlaisena, hänestä tulee aikuisena ylipainoinen, Jarmo Salo selventää.
Moni vanhempi kehottaa lastaan syömään lautasen tyhjäksi. Mikäli lapsi ilmaisee ruokahaluttomuutta, vanhempi huolestuu. Lastenlääkäri Jarmo Salon mukaan tämä on täysin ymmärrettävää.
– Imettävä äiti huolestuu vauvan syömättömyydestä, koska hänen vaistonsa turvaa vauvan hyvinvoinnin, siis myös ravinnonsaannin. Kun lapsi kasvaa, alkaa hän itse määrittää omat tarpeensa. Aikuisen vaisto ei anna ohjetta ravinnon laatuun tai määrään. Oikeat valinnat ravinnon, liikunnan ja levon suhteen ovat Salon mielestä tärkeitä.
– Ne ovat valintoja, joita perheissä voidaan tehdä, mutta yhteiskunnan täytyy tukea näitä tekemällä asiat helpoiksi ja miellyttäviksi.
Älä jää neuvottomaksi lapsen ylipainon kanssa
Mikäli oma lapsi on ylipainoinen, kannattaa asia nostaa reilusti esille ja hakea apua. Alle kouluikäiselle apu ja vinkit löytyvät neuvolasta. Kouluikäinen saa apua vaikkapa kouluterveydenhoitajan vastaanotolta.
– Joskus riittää, että tarkastellaan perheen arkea. Silloin huomataan ne "väärät" tavat, joille on kenties sokeuduttu. Jo pelkästään se, että ruoka syödään aina ruokapöydän ääressä, saattaa auttaa lasta napostelun tieltä painonhallinnan suuntaan, neuvoo lastenlääkäri Jarmo Salo.