Jos kaupunki tulvisi, musiikkiterapeutti Kimmo Pyhäluodon työtila jäisi veden alle. Kimmon vastaanotto löytyy Hämeenlinnan psykiatrisen poliklinikan kellarikerroksesta. Hän työskentelee erityisesti lasten ja nuorten osastolla. Valo ei ikkunoista tulvi, mutta Pyhäluodon vastaanotto on viihtyisä. Huoneesta löytyy sähköpiano, rummut, kitara ja vino pino cd-levyjä. Joillekin ahdistaa terapiassa kahdenkeskinen keskustelu, eikä keksi mitään sanottavaa, mutta lauluntekeminen, melodia tai ääni luo ilmapiirin, joka voi avata lukkoja. Esimerkiksi rytmillä on tärkeä merkitys ja sen avulla voi soittaa itsestään ulos voimakkaita tunteita.
– Ehkä asioita on joskus helpompi käsitellä musiikin tuomilla mielikuvilla kuin vaikkapa kahdenkeskisessä keskustelussa, joka voi joskus olla ahdistavakin kokemus. Laulu voi auttaa puhumaan paremmin. Joskus taas musiikin tuoma äänimaailma saattaa luoda sopivaa tunnelmaa ja ihminen tuntee olonsa turvalliseksi voidakseen puhua, kertoo Pyhäluoto.
– Asioita voi myös soittaa itsestään ulos, tallettaa sen ja kuunnella jälkeenpäin, mitä tuli soitettua. Myöhemmin pystyy ehkä kertomaan, mitä musiikilla yritettiin sanoa ja mitä mielikuvia on tullut mieleen. Musiikin kautta voi tekemällä saada asioita itsestään ulos, sanoo Kimmo Pyhäluoto.
Musiikki merkitsee monelle paljon ja nuorilla se liittyy tärkeään kehitysvaiheeseen. Pahaa oloaan voi purkaa pois Pyhäluodon mukaan yhtä hyvin synkällä heavymetallilla kuin hiphopin läpälläkin.
"Toihan laulaa mun elämästä"
Kimmo Pyhäluoto työskentelee kaiken ikäisten ihmisten kanssa, mutta sanoo juuri nuorten hyötyvän eniten musiikkiterapiasta. Nuoret kuuntelevat musiikkia ja keskustelevat siitä. Myös soittaminen on tärkeää, sävellystyyli ja oma sanoitus voi auttaa purkamaan mietteitä ja aatteita.
– Nuorten on helpompi tarttua tällaisiin asioihin. Nuori aikuinen samaistuu paremmin johonkin musiikkityyliin ja tietyt kappaleet alkavat nousta merkityksellisiksi. Monesti sanotaan, että tuntuu kuin laulu kertoisi omasta elämästä ja se saattaa tuntua aika helpottavaltakin. Nuoret alkavat löytää omaa musiikkityylinsä ja ehkä samaistuvat muita enemmän, kertoo Kimmo Pyhäluoto.
Pyhäluoto toivoo, että voi auttaa.
– Jos nuori oppii, että musiikkia kuuntelemalla voi saada ajatuksia pois ikävistä asioista ja jopa rauhoittua, se on tärkeää arjessa. On ollut ilo nähdä, kun siitä on tullut nuorelle oma uusi ilmaisukanava. Kun nuori sanoo, että oon perustanut bändin kavereiden kanssa, voin sanoa, ettei sun tartte enää käydä mun luona terapiassa.
Musiikki herättää puhumattoman
– Musiikkiterapeutti on harvinainen ammatti; meitä on Suomessa noin 150, joista suurin osa työskentelee yksityisillä vastaanotoilla, Kimmo kertoo.
– Ensin tehdään muutaman tapaamiskerran jälkeen arvio, onko musiikkiterapia sopiva kuntoutumismuoto. Terapiassa voidaan puhua, piirtää tai kirjoittaa musiikin tuomia mielikuvia. Jotkut haluavat oppia soittamaan sävelmiä tai musisoimaan muuten, kertoo Kimmo Pyhäluoto työnsä erilaisia muotoja.
Vanhusten hoidossa on monta kertaa todistettu musiikin voima.
– Sävelmät ja laulut jäävät ihmisille usein mieleen. Pitkään puhumattomana ollut vanhus saattaa herätä laulamaan ja muistaa sanat, sävelen ja melodian tuosta vaan. Vanhusten osastolla usein laulamme esimerkiksi joulun alla ja silloin huomaa kuinka merkityksellisiä joululaulut ja niiden tuomat muistot ovat, kertoo Kimmo Pyhäluoto.