Aurinko paistaa, suuta kuivaa ja heikottaa. Taidanpa ottaa toisenkin oluen!
Huono idea, sanoo ylilääkäri Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osastolta.
Helteellä hikoillessa kehosta haihtuu sekä nestettä että kivennäisaineita, joiden korvaamiseksi pelkkä vesi ei riitä, vaan tarvitaan myös ruokaa. Alkoholi puolestaan ei pidä yllä nestetasapainoa, koska se lisää virtsan eritystä.
Kuumalla säällä pitäisi juoda säännöllisesti ja jo ennen kuin tulee jano.
– Desi tai pari kerrallaan esimerkiksi vettä tai laimeasti sokeroitua mehua, Salonen neuvoo.
Kivennäisveden juominen ei haittaa, mutta sen sisältämät kivennäismäärät eivät lääkärin mukaan riitä korvaamaan kuin pienen osan hikoilun mukana menetetyistä natrium- ja kloridimääristä.
Kevyttä sisätyötä ilmastoidussa tilassa tekevä ei Salosen mukaan välttämättä kaipaa työpäivän aikana kuin yhden tai kaksi lasillista vettä tai mehua normaalin juomisen lisäksi.
Tavallista ruokaa, ei alkoholia
Ruokaillessa kannattaa juoda yksi ylimääräinen lasillinen vettä, maitoa tai piimää.
– Jos kuumalla säällä ei ole ruokahalua, voi syödä kevyemmin tai pienempiä annoksia ja ajoittaa runsaammat syömiset iltaan.
Erityisen suolaista ruokaa ei Salosen mukaan ole tarpeellista syödä. Tavallisesta ruuasta ja hedelmistä saa hyödyllisiä kivennäisaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.
– Hyvä helleruoka on esimerkiksi kala- tai kesäkeitto. Niissä on nestettä, kivennäisaineita, hiilihydraatteja ja vähän proteiinejakin.
Alkoholi ja kahvi toimivat diureetteina eli ne lisäävät nesteen poistumista kehosta, vaikka siihen ei kuumalla säällä olisikaan varaa.
– Eihän se tervettä ihmistä ojaan kaada, jos hyvällä lomalounaalla nauttii yhden oluen tai viinilasillisen ja sitä tasapainottavan vesilasillisen keskellä hellepäivää. Enempää ei voi suositella, Salonen sanoo.
– Kohtuullinenkin alkoholinkäyttö sopii paremmin viileään iltaan. Etenkin iän myötä ihmisillä on piileviä sydän- ja verisuonisairauksia tai lääkärin määräämiä lääkityksiä todettuihin sairauksiin. Yllättävien sairauskohtauksien ja tapaturmien riskit kasvavat, kun hellestressiin lisätään juopumuksen vaikutukset.
Kovaan hikoiluun terveelle urheilujuomaa
Jos helteellä urheilee tai tekee fyysistä työtä niin että hiki valuu noroina, hellejuomaksi sopii sekä sokeria että kivennäisaineita sisältävä urheilujuoma.
Kuumalla säällä ruumiillista työtä tehdessä ja runsaasti hikoillessa pitäisi juoda puoli litraa nestettä tunnissa.
– Urheilujuomat sopivat kuitenkin vain terveille aikuisille, joilla ei ole jatkuvaa lääkitystä, Salonen muistuttaa.
Ulkona työskentelevät ovat tottuneita lämpöön, mutta jos tuntuu, että voimat ehtyvät, niin kuumassa on oltu liian pitkään, hän sanoo.
Esimerkiksi pihalla tai mökillä puuhastelua ei tarvitse kuumallakaan kokonaan välttää, mutta raskaimmat työt kannattaa sijoittaa viileämpään hetkeen.
– Kun iskee etelän säät, pitäisi omaksua myös Välimeren maiden elämäntavat, että ollaan kuumaan aikaan vähän laiskempia, eikä uuvuteta itseämme puhki.
Ylimääräisen nesteen juomista kannattaa jatkaa vielä rankemman rasituksen loputtua.
– On hyvä seurata, että vessassa täytyy käydä ja virtsaa erittyy. Silloin on onnistunut pitämään nestetasapainon tyydyttävänä.
Jos neste- ja suolatasapaino järkkyvät, voi tulla helleuupumus. Sen ensimmäisiä merkkejä ovat suun kuivumisen ja heikotuksen lisäksi pahoinvointi, päänsärky sekä paikalliset lihaskivut ja -kouristukset.
– Hoidoksi riittää nesteen juominen, kevyt syöminen, viileä suihku ja lepo.
Vakavammassa lämpöhalvauksessa hikoilu loppuu ja iho muuttuu kuivaksi ja punoittavaksi, nousee korkea kuume, ja henkilö voi tulla sekavaksi ja menettää tajuntansa.
– Jos epäillään lämpöhalvausta, henkilö pitää toimittaa pikaisesti terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen.
Vauvoille rintamaitoa, leikki-ikäisille vettä tai mehua
Leikki-ikäiset lapset eivät itse huomaa janoa, joten heille kannattaa tarjota vettä tai laimeasti sokeroitua mehua riittävän usein. Vaikka ei olisi kovin nälkä, heidän pitäisi yrittää syödä normaalisti.
– On hyvä seurata, että välillä tulee vessahätä, siitä näkee, että nesteytys on riittävää. Kuumimmat ajat kannattaa viettää varjossa ja vauhdikkaimmat puuhat korvata välillä rauhallisemmalla tekemisellä.
Pikkuvauvoille paras hellejuoma on äidinmaito.
– Lisäksi voi antaa äidinmaidonkorviketta, jos vauva tarvitsee lisänestettä ja -ravintoa. Vaipan säännöllisestä kastumisesta voi todeta onnistuneen nestetasapainon hoidon. Imettävän äidin on hyvin tärkeää huolehtia myös omasta nesteen ja kivennäisaineiden tasapainostaan helleaikaan, Salonen muistuttaa.
Helleuupumuksen tai heikon nestetasapainon huomaa siitä, että lapsi on väsynyt, lievästi kuumeinen ja vähemmän aktiivinen kuin tavallisesti.
– Jos lasta ei saa juomaan tai hänellä on oksentelua tai pahoinvointia, erityisesti alle kaksivuotiaat on vietävä herkästi terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen. Pikkulasten kohdalla ei ole varaa odotella tuntikausia, sillä heille voi erityisesti helleaikaan tulla nopeasti vakava nestevajaus.
Ikäihmisellä ei välttämättä janon tunnetta
Yli 75-vuotiailla hikoilu ei enää toimi normaalisti, eikä janon tunnetta tule välttämättä ollenkaan. Nestehukka voi näkyä ja tuntua heikotuksena, pahoinvointina ja toimintakyvyn heikentymisenä tai huimauksena.
– Jos juominen ja syöminen jäävät vähiin, voivat joidenkin jatkuvien lääkitysten vaikutukset tulla liian voimakkaiksi ja niistä aiheutuu haittoja, ylilääkäri Raimo Salonen sanoo.
Ruuasta ja juomasta saadut kivennäisaineet, kuten natrium, kalium, kloridi, magnesium ja kalsium, leviävät verenkierron mukana ihmiskehon kaikkiin soluihin.
– Kivennäisainetasapaino säätelee solujen oikeaa nestemäärää ja edesauttaa niiden normaalia toimintaa. Sydänlihas ja sen sähköinen rytmi toimivat, luurankolihasten solut tuottavat energiaa ja liikuttavat meitä, tajunta on kirkas, ja kehon ja mielen tasapaino hyvä, ylilääkäri Raimo Salonen sanoo.