Itsehoitolääkkeiden käyttö ja vaikutukset eivät ole suomalaisille täysin selviä. Apteekkien henkilökunta joutuu päivittäin ohjaamaan lääkkeitä ostavia asiakkaita lääkärin vastaanotolle.
– Hydrokortisonivoide on hyvä esimerkki lääkkeestä, jota käytetään usein väärin. Sillä yritetään hoitaa vähän kaikenlaisia iho-oireita, sanoo Apteekkariliiton puheenjohtaja Riitta Andersin.
Hydrokortisonia käytetään esimerkiksi allergisiin ihottumiin ja hyönteisten pistoihin. Virusperäisiin iho-oireisiin se ei kuitenkaan sovellu.
– Myös yskänlääkkeen ostajat valitsevat yleensä vääränlaisen lääkkeen, jos asiakkaan annetaan itse valita. Yskänlääkettä suositellaan loppujen lopuksi melko harvoille, Andersin jatkaa.
Ei särkylääkettä vatsakipuun
Kymenlaaksolaisista apteekeista kerrotaan, että ihmisillä on paljon vääriä käsityksiä muun muassa vatsavaivoihin käytettävistä lääkkeistä. Esimerkiksi vatsakipuun saatetaan ostaa särkylääkettä. Myös antibioottien kanssa käytettäviä maitohappobakteereja saatetaan käyttää yhdessä tulehduskipulääkkeiden kanssa. Tyypillistä on myös nenäsumutteiden jatkuva käyttö, vaikka niitä olisi hyvä käyttää vain viikon ajan.
Apteekkarilehden alkuvuonna tekemän kyselyn mukaan apteekeissa työskentelevistä joka viides havaitsee päivittäin, että asiakas on ostamassa itsehoitolääkettä sellaiseen käyttöön, johon valmistetta ei ole tarkoitettu. Puolet vastaajista kertoi puolestaan huomaavansa vähintään kerran päivässä, että asiakkailla on puutteellisia tai virheellisiä tietoja itsehoidosta.
Lehden mukaan asiakkaiden tiedot eivät ole yhtään paremmalla tasolla verrattuna vuoteen 2009, jolloin vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran. Kyselyyn osallistui lähes 800 apteekissa työskentelevää apteekkaria, proviisoria ja farmaseuttia.
Haminan Keskus-Apteekin apteekkari Marja-Leena Elovaara kertoo, että jotkut asiakkaat ovat saattaneet hoitaa vaivojaan pitkäänkin itsehoitolääkkeillä, vaikka ne on tarkoitettu lähinnä ensioireiden lievittämiseen. Kerran henkilökunnan valppaus pelasti ihmisen hengen.
– Eräs nainen kyseli lääkettä sydänvaivoihin, vaikka hänellä oli nähtävissä sydäninfarktin merkkejä. Toimitimme hänet sairaalaan, ja nainen tuli myöhemmin kiittämään, Elovaara kertoo.
Käypä hoito -suositus itsehoitolääkkeille
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valmistelee parhaillaan kansallista itsehoitolääkeohjelmaa, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Ohjelmassa ei ole tarkoitus ottaa kantaa tiettyjen aineiden siirtämiseksi itsehoitolääkkeiden puolelle, vaan kyse on periaateohjelmasta. Lääkeyhtiö hakisi itse tuotteelle myyntilupaa reseptivapaana lääkkeenä.
Lääkäriseura Duodecim työstää puolestaan itsehoitolääkkeille omaa Käypä hoito -suositusta. Vuoden 2015 lopussa valmistuva suositus keskittyy muutamiin oireisiin, joita nykyisin hoidetaan paljon itsehoitolääkkeillä. Tieteelliseen näyttöön perustuva suositus neuvoo apteekkeja ja asiakkaita muun muassa yskän, ripulin sekä allergiaoireiden hoidosta.
– Emme tule ottamaan kantaa siihen, mitä uusia lääkkeitä voisi siirtää itsehoitolääkkeiden piiriin. Tarkastelemme vain nykyisiä itsehoitolääkkeitä, kertoo Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja Jorma Komulainen Duodecimista.
– Tarjolla on tällä hetkellä hyvin tehokkaita lääkkeitä, joten ohjauksen olisi hyvä olla yhdenmukaista kaikissa apteekeissa, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura.
Apteekkariliitossa haluttaisiin lisätä reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden valikoimaa apteekeissa. Ajatukselle antoi tukensa viime keväänä myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.).
Lääkkeet eivät kuitenkaan tulisi vapaasti ostettavaksi hyllyihin, vaan niitä pitäisi erikseen pyytää henkilökunnalta. Farmaseutti arvioisi lääkkeen soveltuvuuden asiakkaalle ja esittäisi tälle muutaman rutiinikysymyksen. Näin toimitaan jo jälkiehkäisylääkkeiden kanssa. Keskustelua on käyty muun muassa glukosamiinin ja migreenilääkkeiden vapauttamisesta itsehoidon piiriin.
– Mielestäni influenssarokotteita voisi hankkia apteekista ilman reseptiä. Rokotekattavuus on Suomessa heikko, sanoo puolestaan Sirpa Peura.