Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler listaa blogissaan kymmenen syytä siihen, miksi naisten terveydenhuollon kustannukset ovat noin kolmanneksen korkeammat kuin miehillä.
Gissler korostaa torstaina julkaistussa blogissaan, että sukupuolieron vähentäminen on tärkeä terveyspoliittinen tavoite.
Gisslerin mukaan sukupuolieroja pohdittaessa tulisi ottaa huomioon sekä miesten varhaisempi kuolleisuus ja korkeampi sosiaalisten ongelmien riski, että naisten suurempi riski sairastuvuuteen sekä huonoksi koettuun terveyteen.
10 syytä eroihin terveyskustannuksissa
Gissler kertoi Yle Uutisille, että ensisilmäyksellä raflaavalta vaikuttava lista perustuu tutkimusnäyttöihin.
1. Naiset ovat miehiä terveempiä.
– Tämä lähtee jo syntymästä. Jo poikasikiöillä on enemmän ongelmia kuin tyttösikiöillä, sanoo Gissler.
2. Kuukautiset, raskaus ja sen ehkäisy sekä synnytykset aiheuttavat terveyspalveluiden tarvetta naisille.
3. Naisten on hyväksyttävämpää kertoa sairauksista ja oireista kuin miesten.
– Useassa tutkimuksessa on todettu, että miesten on vaikeampi mennä palveluihin. Tilanne, jossa asiantuntija antaa neuvoja ja potilas kuuntelee, on naiselle helpompi kuin miehelle, selittää Gissler.
4. Miesten yleiseen sosiaalisten roolien valikoimaan sairaan rooli ei sovellu niin hyvin kuin naisten.
– Naiset hoitavat terveyttään paremmin. Oma-aloitteinen terveyden edistäminen on naisilla yleisempää kuin miehillä, Gissler kertoo.
5. Naisten elämä on stressaavampaa kuin miesten, siksi naisilla on miehiä enemmän stressin aiheuttamia sairauksia.
– Naiset raportoivat tutkimusten mukaan enemmän stressiä ja sen oireita. Itseraportointiin voivat toki vaikuttaa kulttuurilliset tavat, Gissler arvioi.
6. Naiset käyttävät ongelmien ratkaisemiseen miehiä enemmän terveyspalveluja.
7. Miesten henkinen tila näkyy enemmän toiminnassa ja käyttäytymisessä. Naiset taas kokevat ongelman fyysisenä oireena.
– Naisille on tyypillisempää ratkaista ongelmaa vuorovaikutteisesti. Naiset puivat asioita läheistensä kanssa kun miehet menevät miesluolaan, pohtii Gissler.
8. Miehet sairastuvat naisia useammin vakavampiin ja henkeä tai toimintakykyä uhkaaviin sairauksiin.
– Tämä lähtee ihan biologiasta. Asiaa ei helpota se, että miesten terveyskulttuuri on epäterveellisempää kuin naisten, Gissler kertoo.
9. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä palkitsee naisten tavan käyttää palveluita. Myönteinen palvelukokemus johtaa lisääntyvään käyttöön.
– Tätä on tutkittu erityisesti kroonisten sairauksien hoidossa. Naiset ovat säntillisempiä seurantaan tulemisen noudattamisessa, Gissler tarkentaa.
10. Naisten ongelmia ja oireita ei oteta yhtä vakavasti kuin miesten. Saadakseen tarvitsemansa hoidon nainen joutuu käymään vastaanotolla useammin.
– Tästä on selvää tutkimusnäyttöä naisten sydänvaivoista, kertoo Gissler.
Gissler näkee, että edistystä terveydellisessä tasa-arvossa on kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi elinajanodotteen ero sukupuolten välillä on vähentynyt 1970-luvun yli yhdeksästä vuodesta alle kuuteen vuoteen, silti suomalaisten miesten elinikä on Pohjoismaiden lyhin.