Kanta-Hämeen keskussairaalan ensiapuun syystä tai toisesta alkoholin takia tulevia on potilaista useita kymmeniä prosentteja. Rankimmin humaltuneet työllistävät henkilökuntaa melkoisesti, sanoo keskussairaalan ensiavun hallintoylilääkäri Veli-Pekka Rautava.
– Osasta on huomattavasti vaivaa, osa käyttäytyy asiallisesti siihen nähden, että alkoholia on käytetty. Sitten on pieni osa, joka sitoo huomattavasti henkilökunnan resursseja räyhäämällä ja käyttäytymällä aggressiivisesti. Meillä on täällä vartija ympäri vuorokauden ja häntä joudutaan välillä käyttämään rauhoittamassa potilaita.
Vastahakoisen, humalaisen tapaturmapotilaan hoitoon saatetaan tarvita useampi hoitaja ja vartija, kertoo Rautava.
– Tämä aiheuttaa meille hankaluuksia ja hidastaa muiden potilaiden hoitoa. Onneksi näitä on suhteellisen pieni osuus.
Humalaisille sattuu ja tapahtuu
Ensiavun potilaista Rautavan mukaan "aika suuri osa" on käyttänyt alkoholia eli puhaltaa yli nolla promillea, jos puhallutetaan.
– Selkeästi humalassa olevien prosentti jää alle kymmenen, mutta alkoholia nauttineita potilaita on enemmän.
– Nuorista, 15-30-vuotiaista tapaturmapotilaista humaltuneita on kohtuullisen suuri osa. Sitten on aikuisia työssäkäyviä, keski-ikäisiä ja vanhuksiakin, jotka ovat käyttäneet alkoholia ja sen takia tulee ongelmia.
Humalaiset näyttelevätkin isoa osaa päivystyksessä ja ensiavussa.
– Humalaisilla on huomattavasti tapaturmia, on psyykkisiä vaivoja humalan lisäksi tai elämä on kaikkiaan mennyt solmuun ja alkoholi näyttelee niin suurta osaa elämässä, että siihen haetaan apua. Lisäksi tulevat vieroitusoireet ja senkaltaiset tilat, kertoo Rautava.
Aggressiivinen käytös pelottaa muita potilaita
Rautava kertoo, että humalaisilla potilailla tuntuu usein olevan kiireempi kuin muilla.
– On ikävä asia vaatia hoitoa juuri sillä hetkellä räyhäämällä, se ei yleensä edesauta asiaa. Täällä arvioidaan jokaisen potilaan hoidon tarve ja kiireellisyys lääketieteellisin perustein. Ei missään tapauksessa ole asiallista räyhätä täällä. Täällä on sairaita lapsia ja vanhuksia ja heille se tuntuu erityisen ikävältä ja pelottavaltakin, kun joku räyhää odotussalissa ja joudutaan kutsumaan vartija paikalle.
Ensiavun seuranta- ja tarkkailuosastolla humaltunut, rauhaton ja räyhäävä potilas on samassa tilassa kuin vaikkapa keuhkokuumepotilaat tai sydänsairaat.
– Se on valitettavaa arkea meillä, etenkin viikonloppuisin. Näitä potilaita tulee esimerkiksi pahoinpitelyn seurauksena meille seurantaan, he ovat kännissä ja häiritsevät muita potilaita. Hoitohenkilökunta ja lääkärit ovat siihen tottuneet, mutta sellainen potilas, joka on täällä muusta syystä, ei ole tottunut tähän eikä ymmärrä tätä, ja se tuntuu varmasti pelottavalta.
Kulunut kuuma kesä näkyi alkoholin käytön lisääntymisenä, mikä näkyi myös ensiavussa.
– Kaikkihan lähtee potilaan omasta tahdosta puuttua omaan juomiseensa. Lääkärin velvollisuus on ottaa asia esille potilaan kanssa, jos huomaa viitettä siitä, että juominen ja päihteiden käyttö on lähtenyt käsistä. Vähänpä siihen on lääkärillä keinoja, jos potilaalla itsellään ei ole halua vähentää. Jokaisen pitäisi miettiä omaa alkoholin käyttöään aina silloin tällöin, Rautava muistuttaa.