Torstaina iltapäivällä neljän kuukauden ikäinen Mauno matkustaa reippaasti äitinsä Oona Korjan sylissä neuvolakäynnille Mikkelin Pankalammelle. Neuvolapalvelut ovat tärkeitä Maunon perheelle.
– Siellä voi esimerkiksi purkaa huoliaan, jos on vaikka väsynyt. Ei ne läheisetkään aina jaksa kuunnella marmatusta, mutta neuvolassa kyllä kuunnellaan. Lisäksi varsinkin esikoisen kohdalla, jos tuli ihottumaa tai kuumetta pystyi soittamaan, jos ei tiennyt mistä ne johtuu, kertoo Maunon äiti Oona Korja.
Neuvolapalvelut ovat nyt mylleryksen kohteena Mikkelissä. Mikkelin keskustaan rakennetaan suurta sairaalakampusta, jonne on tarkoitus tulevaisuudessa keskittää neuvolapalvelut täysin tai osittain.
– On mietitty sitä, että olisiko jatkossa kaikki neuvolatoiminta nykyisellä sairaala-aluueella. Sitten on mietitty sitä, että äitiysneuvola olisi keskussairaalassa ja lastenneuvola olisi Pankalammella tai Rantakylässä, sanoo Mikkelin terveystoimen johtava ylilääkäri Hans Gärdström.
"Neuvolapalvelut ovat lähipalveluita"
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen kritisoi Mikkelin suunnitelmia. Jos kaikki neuvolatoiminta siirretään sairaala-alueelle, antaa se väestölle väärän kuvan neuvolapalveluista.
– Suuntana minusta ei ole hyvä, että äitiysneuvola siiretään keskussairaalan tiloihin. Ihmiset alkavat miettiä sitä sairaalapalveluna, pitää ottaa huomioon myös nämä mielikuvatekijät. Lisäksi neuvolassa on kysymys koko perheen hyvinvoinnista ja perusterveydenhuollosta. Nythän pitäisi mieluummin tehdä niin, että neuvolapalvelut ovat sosiaalipalveluita lähellä, tämä on sitä perhekeskusideaa, Pelkonen lataa.
Pelkosen mukaan plussaa sairaalakampussuunnitelmat saavat siitä, että läheltä löytyvät tällöin erikoissairaanhoidon puolelta esimerkiksi lastenpsykiatriapalvelut. Jos kaikki neuvolapalvelut kuitenkin keskitetään tulevaisuudessa sairaalakampukselle, voi neuvolan idea lähipalveluna kärsiä.
– Neuvolapalvelut ovat lähipalveluita ja uudessa järjestämislaissakin sanotaan, että saavutettavuus pitää turvata, Pelkonen kertoo.
Gärdströmin mukaan lakkautuksia ei ole tällä tietoa suunnitteilla, vaikka mallia muualta on katsottukin.
– Olemme kartoittaneet miten muualla toimitaan. Suuntaus valitettavasti on se, että pieniä yksiköitä on lakkautettu. Meillä kuitenkaan se ei ole ykkösasia, että yksiköitä lakkautetaan, vaan me on lähdetty palvelun kautta liikkelle, Gärdström kertoo.
Jatkuvuus tärkeää neuvolatyössä
Jos äitiysneuvolaa ja lastenneuvola toimivat jatkossa eri pisteissä, tarkoittaa se Gärdströmin mukaan sitä, että neuvolatäti saattaa vaihtua esimerkiksi synnytyksen jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa jatkuvuuden periaatetta.
– Tämä tuo ongelman jatkuvuuden kannalta. Ei ole hyvä, että hoitosuhde katkeaa tärkeässä kohdassa eli synnytyksen jälkeen. Toki erilaisia käytäntöjä tästä on ympäri Suomen, eikä tästä sinällään ole säädelty, mutta ehdottomasti suositellaan jatkuvuttaa, Pelkonen kertoo.
Myös neuvolatyötä tekevät terveydenhoitajat sekä perheet peräänkuuluttavat hoidon jatkuvuuden tärkeyttä. Korja perheineen säilyttäisi mielellään nykyisen neuvolamallin.
– Itse olen alusta asti tykänny hirveesti meidän neuvolatädistä ja pidän kyllä kynsin ja hampain hänestä kiinni. Meillä oli sama neuvolatäti esikoisen kanssa ja nyt sitten Maunon. Hän on oppinut tuntemaan meidät tässä vuosien varrella. Kerrankin kun avasin oven, niin hän heti näki ja sanoi, että aha, ei ole äiti nyt nukkunut, Korja nauraa.