Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevista tuottamistavoista on vielä paljon vastaamattomia kysymyksiä. Kuntien on kuitenkin parin viikon kuluessa pystyttävä esittämään, mihin sote-alueeseen ne jatkossa kuuluvat. Vasta kolmisenkymmentä kuntaa antanut lausuntonsa lakiluonnoksesta.
Lakiluonnoksen tekstistä pitkälti vastannut hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä tietääkin, että kiirettä on tiedossa. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn marraskuussa.
– Kunhan saadaan kuntien lausunnot, ne täytyy käydä vielä huolella läpi ja katsoa mitä muutostarpeita lakiesitykseen tulee, sanoo Järvinen.
Samaan aikaan sote-lain lausunnon muotoilun kanssa kunnilla on pohdittavanaan, millaisilla kuntayhtymillä palveluita jatkossa tuotetaan. Lain henki on, että kuntien olisi itse oltava asialla tuotantoalueiden eli kuntayhtymien muodostamiseksi. Jos sopua tai tuotantoaluetta ei synny, sote-alue päättää, kenellä on tuottamisvastuu palveluista.
– Muodostamisprosessi on haluttu tehdä kuntalähtöiseksi, toteaa Järvinen.
Odotettavissa on, että kunnissa puhetta ja lausuttavaa riittää varsinkin maksujen määristä ja rahavirtojen ohjaamisesta, lähipalveluiden määrästä sekä henkilöstön asemasta. Pahinta epätietoisuutta sosiaali- ja terveysministeriö paikkaa meneillään olevalla keskustelukierroksella, joka piipahti maanantaina Mikkelissä. Perusteilla on myös ministeriön oma neuvontapuhelin.
Sote-alueeseen mahtuu 4-6 tuotantoaluetta
Mikäli laki hyväksytään, vuoden 2017 alussa Suomessa on viisi sote-aluetta, joista kuhunkin kuuluisi noin 60 kuntaa. Kullakin sote-alueella voi olla 4–6 kuntayhtymää tai muuta palveluita tuottavaa organisaatiota. Lakiluonnoksen mukaan tällaisen tuotantoalueen on tuotettava kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito. Päivystystä ei jokaiselta tuotantoalueelta vaadittaisi.
– Jos sote-alueella olisi esimerkiksi kuusi tuotantoaluetta, voitaisiin sopia, että niistä neljässä olisi päivystys, pohtii Järvinen.
Se, mikä uudistuksen vaikutus on yhä kasvaviin sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin, on laskennan alla.
– Joillakin kunnilla kustannukset pienenevät, toisilla ne kasvavat. Parhaillaan tehdään kuntakohtaisia laskelmia tämän uudistuksen vaikutuksista. Ne kunnat, jotka ovat järjestäneet palvelunsa suppeammin, ja joiden laatutaso ei vastaa parhaiden kuntien tasoa, niille voi tulla lisäkustannuksia, toteaa hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kunnilla edessä neuvonpitoja tuotantoalueista
Keskustelut tuotantoalueista ovat käynnistyneet eri tahtiin eri kunnissa. Yksimielisyyteen on monissa maakunnissa vielä matkaa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kuntapäättäjät ovat jo istuutuneet yhteisen pöydän ääreen sote-asioissa, Etelä-Savossa neuvonpito alkaa toden teolla tällä viikolla.
Etelä-Savossa Rantasalmen tuore päätös ostaa palvelunsa yksityiseltä luo osaltaan epävarmuutta. Ennen sote-lakia tehdyt yksityistämispäätökset kun pysyvät voimassa ja velvoittavat tulevaakin tuotantoaluetta.
Etelä-Savossa tuotantoalueiden määrästä ei myöskään olla vielä yhtä mieltä. Esimerkiksi Savonlinnassa aiotaan käydä vielä kaikki vaihtoehdot läpi – yksityistämistä myöten.
– On mietitty omaa tuotantoaluetta, mutta on mietitty myös kaikkia muita vaihtoehtoja. Meillä lakiluonnosta käsitellään kaupunginhallitukseessa ensi viikolla ja valtuustossa 13. lokakuuta, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-pekka Parkkinen (Kesk.).
Nykyisen Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntia tilanne pohdituttaa.
– Ymmärrämme, että tulevissa rakenteissa kaikkien tulee joustaa. Täytyy luopua niinsanotusti saavutetuista eduista. Mutta se pelottaa ja arveluttaa Sulkavalla, häviääkö siinä myös niitä hyviä käytänteitä, joita olisi koko maakunnan tulevaisuuden kannalta hyvä säilyttää. Meillä Sulkavalla ei vielä ole kunnan lausuntoa tehty, mutta itse näkisin, että koko maakunnan kokoinen tuotantoalue olisi hyvä ratkaisu, toteaa Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Auvinen (Kesk.).
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kati Myllymäki on maakunnan pirstaleisuudesta huolissaan.
– Tässä tulee vielä hirmuinen kiire, jos odotetaan kevääseen ja ryhdytään sitten vasta toimenpiteisiin tuotantoalueiden osalta. Huoli on, että muut menevät ohi oikealta ja vasemmalta, sanoo Myllymäki.
Myllymäki ei halua kommentoida itäsavolaisten kuntien tilannetta. Hän kuitenkin toivoo, että maakunnassa edes jossain määrin voitaisiin laittaa hynttyyt yhteen.
– Kumpikin osapuoli siinä varmasti säästää. Olen lämpimästi yhteistyön kannalla. Nähtäväksi jää, asettaako eduskunta mitään reunaehtoja tai väestöpohjasta minimiä. Sitten jää vielä nähtäväksi, kun tulee tämä sote-alue, jolla on nämä rahat, mitä alueita sote-alue sitten hyväksyy tuottajiksi, sanoo Myllymäki.