Tamperelaisessa lähiössä asuva V-P hakeutui katkaisuhoitoon itse, pari kuukautta kestäneen ryyppyputken päätteeksi.
– Siinä meni kaks kuukautta parin päivän tauolla, kaikki järkevä tekeminen jäi. Koko kesä meni viinan kanssa puslatessa.
– Viimeiset viikot oli hirveitä, kun ei halunnut enää juoda, mutta ei pystynyt lopettamaan. Kunto meni niin heikoksi, että oli pakko tehdä joku ratkaisu.
Kotikatkolle V-P pääsi, koska hän on perussairauksiensa takia jo kotihoidon asiakas. Joitain vuosia aiemmin V-P on ollut katkaisuhoidossa laitoksessa, mutta pitää Kotikatkoa parempana ratkaisuna.
– Omien asioiden hoito ei ole laitoksessa niin helppoa kuin kotoa käsin. Laitoksessa on laitoksen rutiinit, tässä pysyy omat rutiinit, tai ne löytyvät takaisin helpommin. Kotiutuu olemaan selvänä paljon paremmin.
V-P:n katkaisuhoidosta on kuukausi ja katko on pitänyt.
– Kotikatkolla sain henkistä tukea täällä kotona. Uusin vähän ystäväpiiriä. Kaivoin esiin puhelinnumeroita, vanhoja tuttuja, joita olen tavannu ryhmissä, V-P kuvailee muutosta.
Moni Kotikatkon asiakas hakee katkon jälkeen tukea esimerkiksi A-Killan tai AA-ryhmien toiminnasta. Niin myös V-P.
– Aion jatkaa ryhmissä käymistä. Niin kauan, kun niissä ryhmissä kävi, pysyin selvin päin. Mun mielestä syksy näyttää hyvältä. On oltu selvin päin ja aion jatkaa selvin päin.
V-P:n syksyn suunnitelmissa on mökkireissu veljen kanssa.
– On jo sovittu, että käydään kalassa. Viinatonta tekemistä.