Pietarilainen Oleg Baykov on yksi sadoista Suomeen vuosittain tulevista venäläisistä potilaista. Lasten yleisintä lihasrappeumaa, Duchennen dystrofiaa, sairastava 13- vuotias Oleg kävi Suomessa selkäleikkauksessa. Hänen skolioosin käyristämä selkänsä suoristettiin sairaala Ortonissa Helsingissä. Olegin oireet alkoivat leikki-ikäisenä.
– Vielä ensimmäisellä luokalla Oleg käveli ja pystyi seisomaan. Mutta kahdeksanvuotiaasta hän on liikkunut vain pyörätuolissa, kertoo Olegin isä Sergei Baykov torstain Silminnäkijässä.
Miksi Suomeen?
Oleg tuotiin Suomeen koska Venäjällä vastaavia leikkauksia ei tehdä. Ennen Suomeen tuloa perhe otti yhteyttä kansanparantajaan. Hän rakensi Olegille telineen, jolla selkä olisi pysynyt pystyssä ilman leikkausta. Laite ei kuitenkaan istunut kunnolla, joten perhe päätti tulla Suomeen.
He saivat tiedon leikkauksesta tuttavien kautta.
Venäläiset Ortonille miljoonabisnes
Tarkkoja tilastoja venäläisten lukumääristä on vaikea saada, koska EU:n ulkopuolelta tulevia itse maksavia potilaita ei tilastoida. Julkinen puoli ei juuri hoida venäläisiä terveysturisteja, suurin osa hakeutuu yksityisiin sairaaloihin. Lukumääräisesti eniten venäläisiä hoitavat helsinkiläiset sairaalat Orton ja Docrates.
Ortonilla venäläiset asiakkaat ovat moninkertaistuneet muutamamassa vuodessa, tänä vuonna he tuovat kassaan noin miljoona euroa eli muodostavat 5-7 prosenttia liikevaihdosta. Kuluvana vuonna elokuun loppuun mennessä potilaita on ollut 150 eli lähes jokaisena arkipäivänä on käynyt keskimäärin yksi venäläinen.
Maša leikattiin Olegin jälkeen
Myös 11-vuotias Maša leikattiin Helsingissä. Hänkin sairastaa perinnöllistä lihasrappeumaa, Werdning-Hoffmannin tautia. Sairaus alkaa jo vauvana, eivätkä sairastuneet koskaan opi kävelemään.
– Maša oli syntyessään terve, puolivuotiaana sairaus alkoi näkyä. Hän ei oppinut omin neuvoin istumaan eikä konttaamaan, kertoo Mašan äiti Marina Filina, joka kuuli leikkausmahdollisuudesta Olegin isältä.
Sekä Olegin että Mašan leikkaukset kustansi Russfond-hyväntekeväisyyssäätiö. Se kerää vuosittain miljoonia ruplia lasten vaativaan sairaanhoitoon.
– Russfond järjestää television ykköskanavalla hyväntekäisyyskampanjanjoita, joihin ihmiset voivat osallistua lähettämällä 75 ruplaa (1,5 euroa) maksavan tekstiviestin. Ohjelmaan osallistuu ihmisiä ympäri Venäjän, kertoo Marina Filina.
Russfond maksanut Suomeen kuusi lasta
Vuosittain Russfondilta hakee apua lähes 3000 venäläislasta, heistä noin neljä viidestä saa rahoituksen. Olegille Russfond keräsi 40 000 euroa ja Mašalle 70 000 euroa. Kaikkiaan näitä kahta lasta auttoi yli 100 000 venäläistä. Suomeen Russfond on kustantanut kuusi lasta, kaikki ovat käyneet Ortonilla selkäleikkauksissa. Russfondin Pietarin edustajan Jevgenia Zabelinan mukaan on sääli, että Suomen muut hoitomahdollisuudet tunnetaan Venäjällä huonosti.
– Meidän lapsiamme on käynyt mm. Saksassa, kardiologisessa keskuksessa sydänleikkauksisssa sekä syöpähoidoissa. Lapsia lähetetään hoitoon myös Japaniin, Englantiin, Amerikkaan. Valitettavasti suomalaiset eivät ole riittävästi esillä, kertoo Zabelina.
Suurin osa terveysmatkailijoista suuntaa Saksaan
Arviolta jopa 70 000 venäläistä hakee vuosittain terveyspalveluja ulkomailta, pelkästään Pietarista lähtijöitä on noin 10 000 vuodessa, Moskovasta 25 000. Suosituin maa on Saksa, jonne matkustaa yli puolet terveysmatkailijoista.
Sairaala Ortonin tutkimusyhtiö Excedealta tilaama selvitys kertoo, että Pietarista ja Moskovasta lähtee vuosittain noin 5500 ihmistä ortopedisiin toimenpiteisiin ulkomaille. Yli puolet valitsee Saksan, kolmannes Israeliin.
– Saksa on luonut omaa maabrändiään Venäjällä määrätietoisesti jo 15 vuotta. Israelilaiset puolestaan pystyvät sairaaloissaan tarjoamaan venäjänkielistä palvelua, koska maahan on muuttanut paljon asukkaita entisen Neuvostoliiton alueelta, luettelee Aarvala.
Alaan liittyy hypetystä ja höpötystä
Suomi on jo hyvän aikaa yrittänyt profiloitua Venäjällä työ- ja elinkeinoministeriön tukemalla Finland Care -hankkeella. Silti moni muu maa päihittää Suomen aktiivisuudessa. Finland Care - hanke jatkuu ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Sen tavoitteena olisi tehdä terveyspalveluista Suomelle uusi vientituote. Hankkeen budjetti on 450 000 euroa vuodessa, ja se avustaa yrityksiä mm. markkinointiponnistuksissa. Alan toimijoilta se saa sekä ruusuja että risuja.
– Venäläisten potilaiden tuloon on liittynyt paljon hypetystä ja höpötystä, odotukset ovat olleet kenties ylimitoitettuja, toteaa Juha Aarvala Ortonilta.
Suomi terveysmatkailumaaksi
Finland Care -hankkeeseen osallistuneista yrityksistä vain puolet kertoo saaneensa joko yhteydenottoja tai asiakkaita hankkeen kautta. Hankkeen markkinointijohtaja ei kritiikkiä purematta niele.
– Finland Care ei ole mikään automaatti, joka tuo potilaat ovelle. Yritysten omat markkinointipanostukset ovat yhtä tärkeitä, toteaa Pirkko Autio.
Aution mukaan hankkeen tärkein tehtävä on saada venäläiset tietoisiksi siitä, että Suomesta ylipäätään voi lähteä hakemaan terveyspalveluja. Matkailijat, jotka tulevat tänne muutenkin on ovat avainasemassa.
– Jos onnistumme saamaan heille viestin, että Suomikin voi olla terveysmatkailumaa, se sataa lopulta kaikkien laariin, sanoo Autio.
Moni näkee hankkeen imagonluontina, jonka tähtäin on pitkällä tulevaisuudessa.
– Potilasmäärät ovat saattaneet olla joillekin pettymys, mutta on kuitenkin hyvä, että yksi taho luo maallemme kokonaisbrändiä, toteaa syöpäsairaala Docrateen toimitusjohtaja Siv Schalin.
Venäläiset syöpäpotilaat ovat löytäneet Suomen
Venäjällä joka vuosi sadat tuhannet ihmiset saavat syöpädiagnoosin. Syöpäsairaala Docrates antaa syöpiin mm. sädehoitoja. Sen ulkomaalaiset asiakkaat tulevat voittopuolisesti idästä. Tänä vuonna venäläiset tuovat jo neljänneksen sairaalan liikevaihdosta. Uutta on se, että venäläiset hakeutuvat Suomeen aikaisemmassa vaiheessa, joskus heti diagnoosin saatuaan, eivätkä vasta viimeisenä oljenkortenaan, kuten vielä muutama vuosi sitten oli tapana.
Elokuun loppuun mennessä Docrateella oli käynyt jo 145 venäläispotilasta, määrä on yhtä paljon kuin koko vuonna 2012 yhteensä. Docrateella on seitsemän venäjää puhuvaa työntekijää. Talon ulkopuolella tehtäviin leikkauksiin Docratesilta lähtee usein mukaan kieltä osaava työntekijä.
Vaikuttaako Ukrainan tilanne?
Kukaan ei tiedä miten moni leikkausta vailla oleva tai syöpää sairastava on jättänyt tulematta Suomeen ruplan kurssin heikkenemisen tai talouspakkotteiden takia. Silti sairaaloista vakuutetaan, ettei lännen ja Venäjän välien kiristyminen ole vaikuttanut liiketoimintaan, ainakaan vielä. Esimerkiksi Docratesilla venäläisten tuoma liikevaihto on tuplaantunut edellisvuodesta.
Ortonin ylilääkäri Dietrich Schlezka on leikannut kaikki Suomeen Russfondin kustannuksella tulleet lapset. Hän ei ole huomannut, että sotatoimet näkyisivät vastaanotolla.
– Ei, ei ole näkynyt mitenkään. Ainoa muutos, joka on tapahtunut on, että potilaita on enemmän.
Myös Russfondin Jevgenia Zabelina vakuuttaa, ettei edes Venäjän talouskriisi vuonna 2008 tyrehdyttänyt venäläisten rahahanoja.
– Uskon, että poliittisesta tilanteesta huolimatta ihmisillä riittää ymmärrystä sairaille lapsille, hän sanoo.
Sana leviää sosiaalisessa mediassa
Hoitopäätöstensä tueksi venäläiset kaipaavat tietoa, ja nopeimmin kasvava media on internet, etenkin sosiaalinen media.
– Sana on levinnyt. Lähes poikkeuksetta he ovat olleet yhteydessä johokuhun toiseen, joka on jo käynyt Suomessa, sanoo Schenzka.
Jevgenia Zabelinan mukaan viidakkorumpu on tärkein viestikanava mm. vakavasti sairaiden lasten vanhempien keskuudessa. Suositukset ja kontaktit ratkaisevat valinnan. Hyvin hoidettu potilas on sairaaloiden paras käyntikortti.
– Vanhemmat luottavat eniten siihen, mitä toiset vanhemmat kertovat, sitä kautta tieto mahdollisista maista ja klinikoista leviää, kertoo Zabelina.
Helsinki Hospital saanut jo venäläisasiakkaita
Leikkauspotilaat tuovat myös alinhankintatyötä. Maaliskuun alussa Helsingin Bulevardilla aloittanut Helsinki Hospital on tähän mennessä leikannut kolme Docrateen lähettämää venäläistä syöpäpotilasta. Leikkaukset ovat olleet vaativia, kaikilla potilailla on ollut kaulan alueen syöpä. Yhteensä sairaala on leikannut satakunta potilasta, joten venäläisten osuus on kolme prosenttia.
Toimitusjohtaja ylilääkäri Esa-Pekka Pälvimäen mukaan YYA-sopimus Docrateen kanssa toimii molempiin suuntiin.
– Olemme itse lähettäneet Docrateelle kolme syöpäpotilasta ja he ovat lähettäneet meille kolme ihmistä leikkaukseen, kehuu Pälvimäki yhteistyötä.
Myös Tamperella leikataan venäläisiä
Husin kyljessä toimiva yksityinen Hyksin Oy aloitti maaliskuussa 2013. Ensimmäisenä toimintavuonna potilaista puolet tuli Venäjältä, heitä leikattiin 21. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä Hyksin Oy on leikannut 106 potilasta, heistä 49 on ollut lähtöisin Venäjältä, toimitusjohtajan Janne Laaksosen odottaa että venäläisten osuus on tänä vuonna 60-70 prosenttia.
– Veikkaan, että tänä vuonna meillä on pari sataa potilasta, joista venäläisiä on arviolta 120, hän sanoo.
Myös tamperelainen tekonivelsairaala Coxa on saanut osansa venäläisistä. Coxan liikevaihdosta idästä tulevat potilaat tuovat kuitenkin vain puolisen prosenttia. Tänä vuonna on leikattu 7 venäläispotilasta. Tampereen yliopistosairaalan yhteydessä toimiva Sydänkeskus on tänä hoitanut jo 29 venäläistä potilasta, myös Sydänkeskuksen liikevaihdosta venäläiset tuovat noin puoli prosenttia.
Venäläisille venäläistyyppistä palvelua
Siv Schalinin mukaan venäläispotilaiden palvelussa ei riitä yksin kielitaito, etenkin palvelukulttuurissa on vielä paljon opittavaa. Hänen mukaansa venäläisille asiakkaille ei voi kertoa asioita samalla tavalla kuin suomalaisille. Maassa on tapana, että syövät halutaan salata jopa perheenjäseniltä. Tätä toivomusta on kunnioitettava. Mutta entäpä jos syöpä on levinnyt niin pitkälle, että elinaikaa on enää muutamia kuukausia, pitääkö venäläispotilaalta salata totuus?
– Ei, mutta venäläiselle se pitää kertoa varovaisemmin kuin suomalaiselle. Ei voi töksäyttää, että sinulla on kolme kuukautta elinaikaa, sanoo Schalin.
Suomalaisen sanaan voi luottaa
Ortonin Juha Aarvala laskee, että pitkällä tähtäimellä Suomen etuna on maine korruptoimattona ja rehellisenä maana. Mm. Israelissa on paljastunut korruptioskandaaleja, sinne matkanneilta terveysturisteilta on saatettu vaatia ruskeita kirjekuoria, eikä alussa sovittu hinta-arvio olekaan enää kassalla pitänyt.
– On tärkeää, että hinta on se mikä hinnastossa lukee, eikä siihen tule kesken matkan yllätyksiä. Se on meidän ehdoton valttikorttimme, toteaa Aarvala.
Hoitoprosessi on suuniteltava kunnolla
Jos sairaala mielii terveysmatkailijoita, on koko hoitoprosessin oltava venäläinen. Venäjällä esimerkiksi hepatiitti ja tuberkuloosi ovat yleisempiä kuin Suomessa, joten tämä on huomioitava jo siinä vaiheessa kun leikkausta ja osastohoitoa suunnitellaan. Ortonin Juha Aarvalan mukaan varautuminen ei ole ilmaista.
– Tämä on raakaa duunia, ei kannata lähteä kisaan mukaan jos resurssit eivät riitä. Huonosta palvelusta kärsii koko ala, ja pahimmassa tapauksessa se pilaa koko Suomen maineen, sanoo Aarvala Ortonilta.
Silminnäkijä: Terveyttä Suomesta to 2.10.2014 Yle TV2 klo 20