Suomessa on noin 65 000 ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Puhevamma voi olla synnynnäinen. Esimeriksi vaikea CP-vamma vaikeuttaa puhumista merkittävästi.
– Ja sitten on erilaisia kielellisiä ongelmia, joiden takia lapsen puhe kehittyy hitaasti, sanoo puheterapeutti Kaija Pousi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä.
Puhevamman voi yhtä lailla saada aikuisiällä. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi sairaus, aivoverenkierron häiriö tai onnettomuus, jossa päähän kohdistuu kova isku.
– Syyt vaihtelevat auto-onnettomuuksista kallovammoihin. Myös syöpäsairauksien puolelta suu- ja kurkkusyöpäpotilaille tulee väistämättä ongelmia puhumiseen ja äänenkäyttöön. Eli syitä on laaja kirjo, Pousi muistuttaa.
Toisinaan takelteleva puhe tai poikkeuksellisen käheä ääni voi olla oire piilevästä sairaudesta. Erityisesti tupakoivan miehen on syytä olla tarkkana, jos äänen käheys pitkittyy. Kyseessä voi olla kurkkusyöpä.
– Nyrkkisääntö on, että jos miehen ääni on käheä kaksi viikkoa, hänen pitäisi näyttää kurkkuaan lääkärille. Puhemotoriikan vaikeudet voivat taas viitata ALS-tautiin, puheterapeutti listaa.
Älylaitteiden yleistyminen parantaa puhevammaisten arkea
Apuvälineiden kirjo on viime vuosina lisääntynyt valtavasti. Esimerkiksi tabletteihin saatava teknologia on tuonut avun entistä suuremman joukon saataville.
Laitteet ovat entistä pienempi, kevyempiä ja helppokäyttöisempiä. Älylaitteilla kuten tablettitietokoneilla ja älypuhelimilla on ollut myös tasa-arvoistava vaikutus. Kynnys käyttää apuvälineitä madaltuu, kun kaikki muutkin käyttävät niitä.
– Laitteet ovat samantyyppisiä kuin muilla, eli puhevammainen ei erotu joukosta ja hänet voidaan hyväksyä helpommin. Lisäksi hinnat ovat alhaisempia kuin erillisten apuvälineiden, kuvailee Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin johtaja Eija Roisko.
Eija Roisko kertoo, että puhevammaisille on saatavana kymmeniä erilaisia kommunikointilaitteita. Niiden sisältämä sanasto ja esimerkiksi kuvat räätälöidään tarpeen mukaan.
– Arvioidaan, mikä sopii kenelle ja mitä sanastoa tarvitaan vaikka päiväkodissa tai mitä aikuinen tarvitsee. Lisäksi on erikseen ei-teknisiä kommunikointikansioita, joissa on kuvia.
Puheterapeutti korostaakin, että vanhat hyvät keinot kuten aakkostaulut ovat edelleen käytössä. Lisäksi huonokuuloista naapuria tai sukulaista voi helpottaa huomattavasti jo sillä, että hidastaa omaa puhettaan ja keskittyy artikulointiin.
– On hyvä muistaa, että ei vammainen ihminen siitä säry, jos hänelle sanoo, että nyt en ymmärtänyt – yritetään uudelleen. Yleensä kommunikaatio alkaa sujua, kun molemmat rentoutuvat, puheterapeutti Kaija Pousi kannustaa.
Kommunikointi ei onnistu ilman vastaanottavaista kuulijaa
Vaikka apuväline olisi kuinka kätevä ja kevyt, siitä ei ole iloa ilman lähipiirin apua. Myös vastapuolen on syytä ymmärtää, miten laite toimii.
– Ei se ole mistään kotoisin, että ihmisellä on hieno laite ja hän osaa sitä käyttää, mutta ympäristö on siitä ihan ulalla.
Tänä vuonna puhevammaisten viikon pääteemana on "Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua". Sillä halutaan muistuttaa ihmisiä siitä, että puhevammaiselle täytyy antaa aikaa.
– Se on meille kaikille hyvä viesti. Kuinka paljon ihmiset nykyaikana puhuvat toistensa päälle kuuntelematta, mitä toinen sanoo!
Eniten kehitettävää olisikin ihmisten yleisissä asenteissa. Pousi toivoo, että puhevammoihin liittyvän tiedon lisääntyessä myös ihmisten toleranssi puhevammaisia kohtaan lisääntyisi.
– Toisella tavalla kommunikoivien ihmisten pitäisi päästä helpommin mukaan erilaisiin kommunikointitilanteisiin. Kommentti voi olla hieno, vaikka puhe tulisikin vähän viiveellä, Pousi korostaa.