Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL ja sen ylijohtaja Marina Erhola tukevat tekeillä olevaa viiden suursote-alueen mallia. Maan hallituksen ajama sote-uudistus on päärakenteiltaan toimiva ja suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen. Sote-laki on parhaillaan eduskunnassa ja kunnat ovat ottaneet siihen kantaa tänä syksynä. Sote-alueiden rajat piirretään talvella 2015.
Ylijohtaja Marina Erhola tuntee Kanta-Hämeen olot erittäin hyvin. Erhola on seurannut ja ollut mukana kaikissa Kanta-Hämettä ja koko valtakuntaa koskeneissa asiantuntijaryhmissä. Tulevien suurten sote-alueiden sisällä olisi THL:n näkemyksen mukaan nyt selkeintä edetä niin, että julkisten palvelujen tuottajat kuten kuntien omistamat sairaalat ja terveyskeskukset saisivat osaamisensa ja voimavaransa yhteen.
– Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon olisi oltava saman budjetin alla. Tällöin niiden voimavaroja voitaisiin siirtää tarpeiden mukaan joustavasti peruspalveluja kohti, kertoo Marina Erhola.
Hän muistuttaa, että peruspalveluiden vahvistaminen on selkeä haaste ja nähtävissä myös Hämeenlinnan seudulla.
Tehokasta ja taloudellista johtamista
Kanta-Häme kuuluu soteratkaisussa Tampere-keskeiseen Väli-Suomen soteen, jossa ovat mukana Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan lisäksi myös Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Vaasan seutu.
Kanta-Hämeessä yhden maakunnallisen tuottajan olisi helpompi neuvotella ja suunnitella palveluja sote-alueen palvelun järjestäjän ja tilaajien kanssa.
– Myös kuntien rahojen ja palvelujen ohjaaminen onnistuisi selkeimmin yhden julkisen palveluntuottajan kautta, painottaa Marina Erhola.
– Yhden suuren sote-palvelujen tuottajan/tarjoajan ratkaisua valmistellaan myös Pohjois-Karjalassa ja muuallakin. Se olisi myös hyvä ratkaisu Päijät-Hämeeseen, sanoo Erhola. Ratkaisuihin vaikuttaa tietysti lopulta se millaiseksi lainsäädäntö eduskunnassa täsmentyy.
Suuressa Väli-Suomen sote-alueessa Kanta-Hämeen pienehköt kuntatuottajat joutuvat kilpailemaan tarjonnastaan muun muassa Tampereen ja Lahden seudun palvelutuottajien kanssa. Palvelun järjestäjän ja palvelun tuottajienkin kannalta muutamien suurten toimijoiden johtaminen olisi poliittisesti tehokasta ja taloudellisesti nykyistä tuottavampaa uskotaan THL:ssa. Tästä syystä ylijohtaja Erholakin suosittelee sitä Kanta-Hämeeseen.
– Olisi tietysti suotavaa, että kunnat löytäisivät itse yhtenäisen näkemyksen, jolloin uuden organisaation perustaminen olisi helpompaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kanta-Hämeeseen suosittamaa mallia on testattu vuosien aikana Etelä-Karjalassa. Eksotea pidetään valtakunnallisesti toimivana ratkaisuna, ja sitä kohti monet maakunnat nyt suuntaavat.
Kanta-Hämeessä paljon palveluntuottajia
Nykyään runsaan 170 000 asukkaan Kanta-Hämeessä on 11 kuntaa. Maakunnassa on yksi yhteinen Kanta-Hämeen keskussairaala. Lukuisten palvelutuottajien yhdistäminen yhdeksi maakunnalliseksi toimijaksi keventäisi ainakin hallintoa ja luottamusjohdon kokoustelua. Mahdollisesti päällekkäisen asiakastyön määräkin voisi vähetä yhdistymismallissa.
Seutukunnittain Hämeenlinnalla on oma perusterveydenhuollon liikelaitos. Hämeenlinnan naapurikunnalla Janakkalalla on oma yhdistetty perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Lisäksi Janakkala toimii Hattulan kunnan terveyspalvelujen isäntäkuntana ostamalla palvelua yksityiseltä Pihlajalinna Oy:ltä.
Lounais-Hämeessä viiden kunnan yhteinen hyvinvointikuntayhtymä tuottaa seudulle perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja. Riihimäen seudulla puolestaan Riihimäen kaupungilla, Hausjärvellä ja Lopella on yhteinen terveyspalvelujen kuntayhtymä. Lisäksi Riihimäen kaupungissa toimii Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen sairaalayksikkö.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Hämeen liitto teettivät maakunnallisen palveluselvityksen THL:lla vuosina 2012–2013. Jo tuolloin asiantuntijoiden näkemys oli, että kaikki voimat kannattasi koota yhteen. Malli ei kuitenkaan kelvannut Kanta-Hämeen kunnille ja seutukunnille, vaan jokainen niistä halusi pysyä edelleen itsenäisenä palvelutuottajana.