Kun sydän pysähtyy, alkaa armoton taistelu aikaa vastaan. Yksilön selviämismahdollisuudet riippuvat ennen kaikkea ajasta, joka kuluu elvytyksen aloittamiseen.
Sydänperäiset sairaudet ovat yleisin kuolinsyy länsimaissa.
– Sydänpysähdyksen saa Suomessa noin 3 500 ihmistä vuodessa, ja heistä karkeasti selviää 10 prosenttia eli reilu 300 ihmistä. Jos saisimme minuutinkin puristettua elottoman ihmisen tunnistamista nopeammaksi, niin silloinhan selviäisi 20 prosenttia eli selvinneiden henkilöiden määrä tuplaantuisi, kertoo KYSin ensihoitokeskuksen vastuulääkäri Helena Jäntti ongelmasta, johon hän on törmännyt käytännön työssään.
Kännykkä tunnistaisi elvytystarpeen
Kuopiossa kehitetään Jäntin johdolla hätäpuhelujen tueksi matkapuhelinsovellusta, joka nopeuttaisi elvytystä tarvitsevan ihmisen tunnistamista. Nykyisellään ongelmana on, että sydänkohtauksen saaneen tarvitseman elvytyksen aloittaminen kestää, koska tarve ensiavulle tunnistetaan oikein vain osassa hälytyksistä.
Paremman tunnistamisen avulla voitaisiin ehkäistä jopa satoja kuolemia ja lisätä terveitä elinvuosia.
– Aika usein se tilanne on sellainen, että hätäpuhelun aikana ei ole tunnistettu sitä, että ihminen on eloton, vaan on ajateltu, että se on vain kaatunut tai tajuton. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa voitaisiin siirtyä siihen, että hätäpuhelun aikana matkapuhelimen avulla otettaisiin pieni pätkä sydänfilmiä elottomalta potilaalta, lähetettäisiin se hätäkeskukseen ja siellä analysoitaisiin filmi defibrillaattoriohjelmalla, kertoo Jäntti kehitteillä olevasta teknologiasta.
Apple ja Samsung tähyävät terveysmarkkinoita
Markkinoilla on jo sadoittain kännyköihin ladattavia viihteellisiä terveyssovelluksia. Viihteen ohella voimistumassa on kovan terveysteknologian sovellusten tulo markkinoille. Tekesin teknologia-asiantuntija Petteri Jääskeläisen mukaan kyseessä on selkeä trendi.
– Kyllä tässä on selkeästi trendi näkyvissä. Teknologia mahdollistaa nykyisin sen, että kännykällä voidaan tehdä samoja asioita ja viedä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä ratkaisuja hyvin lähelle kuluttajaa, arvioi Jääskeläinen.
Aiemmin vain lääkäreiden ja hoitajien ammattikäytössä olleita laitteita paketoidaan niin pienissä start-upeissa kuin suurissa firmoissa kiihtyvällä tahdilla kompaktiin kokoon ja kuluttajien saataville.
– Tällaista kovaa teknologiaa, jota Tekeskin on ollut aiemmin rahoittamassa, niin siellä nämä perinteiset toimijat ovat alkaneet nyt kehittää tuotteita kuluttajamarkkinoille. Maailmalta esimerkiksi Apple ja Samsungkin tähyävät terveysmarkkinoita – ehkä alkuvaiheessa kuluttajia, mutta jatkossa ehkä myös kovempaa teknologiaa sairaalamaailmasta, Jääskeläinen toteaa.