Jotta saa hyvät ja luotettavat laboratoriotulokset, kannattaa totella lääkärin tai sairaanhoitajan käskyä olla syömättä ennen näytteenottoa. Varsinkin ennen verikoetta usein ohjeistetaan paastoamaan 10–12 tuntia ennen näytteenottoa.
Ennen verikoetta pitää paastota, sillä ravinnossa oleva rasva saattaa häiritä laboratoriotulosten analysointia ja antaa virheellisiä tuloksia.
– Jos esimerkiksi on pyydetty kolesteroliarvoja, ruuan rasva sitten häiritsee sitä analyysia, ylihoitaja Katja Laine SataDiagista toteaa.
Syömällä ennen koetta, vaikka on pyydetty paastoamaan, huijaa siis vain itseään. Tuloksena on lääketieteellisesti sanottuna lipeeminen näyte.
– Sitä ravinnosta tullutta rasvaa saattaa olla jopa niin paljon, että voidaan antaa lausunto, ettei näytettä pystytä analysoimaan. Oma terveys siinä on kyseessä, joten ei kannata valehdella, Katja Laine sanoo.
Myönnä lipsahdus
Jotkut kliinisen fysiologian tutkimukset kuten puhalluskoe rajoittavat tupakanpolttoa. Myös kahvinjuontia tai alkoholinkäyttöä voidaan pyytää välttämään. 12 tuntia on monelle pitkä aika paastota. Ylihoitaja neuvoo kuitenkin rehellisesti kertomaan, jos on sortunut syömään tai polttamaan.
– Kannattaa varata sitten uusi aika. Meillä yksi perutettu aika ei ainakaan haittaa päivän kulkua, sillä laboratorioon on niin paljon tulijoita, Katja Laine SataDiagista kertoo.
Kaikki kokeet eivät vaadi syömättä olemista, mutta se on hyvä perussääntö, jos ei itse ole aivan varma, mitä tutkimuksia ollaan tekemässä. Lähettävän yksikön lääkäri tai hoitaja ovat kuitenkin velvollisia ohjeistamaan, miten potilaan tulee toimia ennen näytteenottoa. Esimerkiksi diabeetikoilla on aivan omat ohjeensa.