1. YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat täysimääräisinä myös vammaisille. YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen vuonna 2006 ja EU ratifioi sen vuonna 2010. Nyt sopimuksen on ratifioinut 151 maata, joista 25 ovat EU:n jäseniä. Ainoastaan Suomi, Irlanti ja Alankomaat eivät ole ratifioineet tätä sopimusta.
Loppusuoralle edennyt työ on vaarassa jumiutua, ellei nykyinen eduskunta saa vietyä loppuun tarvittavia lainsäädäntöuudistuksia. Eduskunnan käsittelyssä oleva itsemääräämisoikeuslaki poistaa suurimmat täytäntöönpanoon liittyvät esteet.
2. Itsemääräämisoikeuslaki
Uusi itsemääräämisoikeuslaki on eduskunnan käsiteltävänä. Sen tavoite on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää perusoikeuksien rajoittamista.
Laki korostaa asiakkaan kuulemisen, yhteistyön, suunnitelmallisuuden, ennakoinnin, henkilöstön osaamisen sekä toimintaympäristön ja toimintakäytäntöjen merkitystä.
3. Vammaislainsäädännön uudistaminen
Myös vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän urakka on loppusuoralla: tavoite on tehdä esitys uudeksi vammaispalvelulain ja kehitysvammalain korvaavaksi laiksi, niin, että se koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Lopullinen valmistelu jää seuraavalle hallitukselle.
Lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vammaiselle henkilölle rakennetun yksilöllisen palvelukokonaisuuden avulla. Esimerkiksi asumista voidaan tukea useiden eri palveluiden avulla.
4. Kehitysvammaisten asumisohjelma
Kehitysvammaisten asumisohjelmaa on toetuttu vuodesta 2010 Yksi sen tavoite on laitosasumisen purkaminen vuoteen 2020 mennessä, mutta myös vahvistaa yksilön oikeutta päättää omista asioistaan ja toteuttaa YK:n vammaissopimusta.
Ohjelman ensimmäinen toimenpidekokonaisuus vahvistaa vammaisen ihmisen kuulemista ja toinen korostaa vammaisen lapsen oikeuksien toteutumista ja vahvistaa lapsen oikeutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
5. Hankintalaki
Uusi EU-hankintadirektiivi on tullut voimaan ja Suomessa uudistetaan kansallista hankintalainsäädäntöä.
Vammaisalan järjestöt vaativat, että vammaisten ihmisten arjesta selviytymiseen tarkoitetut, säännölliset palvelut irrotetaan uudistettavan hankintalain piiristä. Vammaisalan järjestöt korostavat, ettei vammaisten jokapäiväisessä elämässä ja asumisessa tarvitsemaa apua voi tuotteistaa eikä siihen tule soveltaa kilpailutuksen avointa menettelyä.
6. Sosiaalihuoltolaki
Uudistuvan sosiaalihuoltolain tavoite on vahvistaa asiakkaan asemaa ja oikeutta laadukkaisiin palveluihin. Sinne on kirjattu entistä tarkemmin asiakkaan tarpeiden arviointia, päätöksentekoa ja viranomaisten yhteistyötä koskevat säädökset.
Uudistuvan lainsäädännön tavoitteena on, että myös vammaiset henkilöt voivat käyttää yleisiä palveluita. Niitä täydennetään erityispalveluilla silloin, kun yleispalvelut eivät vastaa tarpeita.
7. Sote-uudistus ja muita vaikuttavia tekijöitä
Vammaislainsäädännön uudistus kytkeytyy myös Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen. Jälkimmäisen tarkoitus on taata yhdenvertaiset palvelut koko maassa.
Myös varhaiskasvatuslaki, perhehoitolaki sekä laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tuovat osansa uudistuvan lainsäädännön kokonaisuuteen.
Lähteenä on käytetty Jutta Keski-Korhosen, Sirkka Sivulan ja Merja Määttäsen artikkelia Lait ja palvelut murroksessa, joka julkaistaan Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Tukiviesti-lehdessä 12.12.2014.