Kirkkonummelaisessa Ollikaisen perheessä on kokemusta varsin vaihtelevista unirytmeistä: vanhemmat heräävät arkisin jo aamuviideltä, eivätkä osaa lomallakaan valvoa juuri iltakymmentä pidempään, ja ekaluokkalainen Janko elää vielä päiväkoti-ikäisen tahdissa. Sen sijaan yhdeksäsluokkalainen Juulia ja hänen parikymppinen isosiskonsa valvovat lomalla ja viikonloppuisin vaivatta yli puolenyön.
– Loma-aamuna minut herätetään kymmeneen mennessä. Herääminen ei kuitenkaan tarkoita sängystä nousemista. Katson tv-ohjelmaa, kaikki Facebook-päivitykset ja luen uutisia ensin ja juttelen kavereille. Kyllä siinä tunti menee, Juulia Ollikainen kuvailee.
Arjen keskellä Juulia simahtaa kyllä kello 22:een mennessä, mutta rauhoittumista voivat häiritä pikaviestipalvelun äänimerkit.
– Sanon kavereille meneväni nukkumaan, jotta he eivät enää lähettäisi viestejä. Muutaman kerran sanottuani ne kyllä uskovat. Yöllä tuleviin viesteihin ei pitäisi reagoida, mutta yleensä katson, onko kaverilla jotain tärkeätä asiaa kuitenkin, Juulia kertoo. Hänellä ei ole tapana säätää puhelintaan äänettömälle yöksi.
Loma kuittaa univelkoja, kunhan aamuisin nukkuu tarpeeksi
Koululaisten erilaiset uniongelmat ovat kaksinkertaistuneet sitten 1990-luvun puolivälin. Ilmiö on tuttu myös Juulia Ollikaisen koulussa. Moni luokkatoveri on aamupäivisin väsyksissä ja ärtynyt yöunien jäätyä sirpaleisiksi.
Univaivojen erääksi syyksi on tarjottu elektroniikkaa ja näytöistä hohtavan sinisen valon vaikutusta. Loma-aika on omiaan nollaamaan valvomisista koituneita univelkoja, mutta esimerkiksi masennusoireista johtuvaa unettomuutta ei vapaiden putki korjaa.
Ollikaisilla aamu-unisten lomaherätys tapahtuu keittiön kolinoilla. Kokemuksesta perheessä kuitenkin tiedetään, että myöhäistyneen rytmin hinta maksetaan arkeen palatessa.
– Kyllä lapsi on loman päätteeksi varmaan mieleltään levänneempi, kun hän on saanut olla kotona ja perheensä kanssa. Mutta arvelen, että ensimmäisen koulupäivän jälkeen hän on silti varmasti väsynyt, äiti Satu Ollikainen pohtii.