EU:n tavoitteista huolimatta eläinkokeiden määrä ei ole vähenemässä. Pelkästään Euroopassa käytetään testauksiin yli 11 miljoonaa koe-eläintä vuosittain. Myös kädellisten määrä koe-eläiminä on nousussa.
Kosmetiikan eläinkokeet ovat loppuneet, mutta lääke- ja kemikaalitestaus on kasvattanut eläinkokeiden määrää. Eläinkokeilla tutkitaan esimerkiksi rokotteita, antibiootteja, allergialääkkeitä tai syöpälääkkeitä.
Esimerkiksi Englannissa Walesissa koe-eläinten määrä on noussut yli 80 prosenttia vuodesta 2010.
Hiiriä vai ihmisiä - toimiiko tauti samoin?
Yksi syy koe-eläinten määrän kasvuun on geenimuunneltujen eläinkantojen käyttö. Laajan kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on luoda yli 20 000 geenimuunneltua hiirilinjaa, joiden perimää on muutettu. Niiden avulla voidaan tutkia geenien vaikutuksia sairauksiin, kerrotaan torstaina Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa.
Eläinten käyttöön tutkimuksessa satsataan suuria summia siitä huolimatta, että arvostetun yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän mukaan tulokset eivät ole kovin luotettavia.
- Vaikka hiiressä on ihmisen tautigeenit ja tauti ilmenevät samalla tavalla, geenien ilmentyminen tautigeeneistä tautitilaan on erilainen hiiressä kuin ihmisessä. Koska lääkkeet vaikuttavat juuri siinä välimaastossa, lääke ei parannakaan ihmistä, vaikka se on parantanut hiiren, toteaa johtaja Tuula Heinonen Ficamista.
Ficam on Tampereella toimiva eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskus.
EU edellyttää eläinkokeiden vähentämistä
EU uuden koe-eläindirektiivin keskeisenä vaatimuksena on, että jokaisessa jäsenmaassa pyritään vähentämään eläinkokeita, lisäämään korvaavia menetelmiä sekä parantamaan koe-eläinten hyvinvointia. Iso-Britannia on hoitanut osuutensa esimerkillisesti. Siellä valtion perustama National centre for Replacment, Refinement and Reduction of Animals in Research tekee uraauurtavaa työtä direktiivin toteuttamiseksi.
- Kädellisten käytön lisääntyminen huolestuttaa kaikkia ja siksi perustimme asiantuntijaryhmän kehittämään keinoja vähentämään kädellisten käyttöä. Siihen kuuluu jäseniä lääketeollisuudesta ja bioteknologiayrityksistä, kertoo projektijohtaja Anthony Holmes NC3R:sta, joka rahoittaa eläimettömien kokeiden kehittämistä.
Eläinkokeiden valvonta monin paikoin puutteellista
Iso-Britannia on edelläkävijä eläimettömien testien edistäjänä, mutta sieltä löytyy myös esimerkki, miten eläinkokeita ei pystytä valvomaan. Eläinsuojelujärjestö BUAV paljasti hiljattain huippuyliopisto Imperial London Collegen toimintatavoissa vakavia puutteita ja eläinten raakaa kohtelua.
Englannissa tehdään yli neljä miljoonaa eläinkoetta vuosittain ja siellä on vain 22 tarkastajaa. Suomessa toimii noin 100 koe-eläinlaitosta ja niitä valvoo kaksi läänineläinlääkäriä.