Alun perin ranskalaista menetelmää käytetään Suomessa pienten lasten ruokakasvatuksessa esimerkiksi päiväkodeissa. Harjoituksissa myös kielelliset kyvyt kasvavat, kun tuntemuksia kuvaillaan sanallisesti.
Sapere-kouluttaja Aila Naalisvaaran mukaan pelkkään makuaistiin kiinnitetään usein liikaa huomiota.
– Lapsilla on kaikki aistit käytössään. Harjoituksina voidaan pitää erilaisia tuokioita, tutustutaan vaikkapa näkkileipään. Tutkitaan, miltä se näyttää ja miltä se kuulostaa. Voidaan myös miettiä, millaisia muistoja se tuo mieleen.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri aloitti hankkeen menetelmästä vuonna 2008. Tällä hetkellä Saperea käytetään Suomessa noin 50 kunnassa.
”Lapset ovat uteliaita, jos saavat olla”
Leikki on Sapere-harjoituksissa vahvasti läsnä. Harjoitteet haastavat käsityksen siitä, ettei ruoalla saisi leikkiä.
– Esimerkiksi välipalapöydällä voi olla monta eriväristä hedelmää. Sitten lapsi heittää noppaa, jonka luku vastaa väriä. Sen mukaan valikoituu, minkä hän saa syödä.
Lastentarhaopettajana Naalisvaara on nähnyt käytännössä, kuinka harjoitteet toimivat.
– Kun 2–3-vuotiaat tytöt kieltäytyivät syömästä paprikaa, pyysin heitä kuuntelemaan, miltä paprika kuulostaa, kun sitä puraisee. He ryhtyivät tutkimaan paprikaa eri aistein, ja lopulta koko kippo oli tyhjä. Mitä iloisempaa tekeminen on, sitä paremmin lapset oppivat.
Tarve ruokailutottumuksien muutokselle on. Naalisvaaran mukaan yhä nuoremmat kärsivät ylipaino-ongelmista sekä diabeteksesta.
– Pitäisi saada lapset ja nuoret syömään vielä enemmän kasviksia, marjoja sekä hedelmiä,
”Aikuisten suhde ruokaan siirtyy lapsille”
Aikuisen malli on tärkeä tekijä lasten ruokakasvatuksessa. Asenteet ruokia ja ruokailua kohtaan siirtyvät helposti.
– Aikuisen pitäisi miettiä, kuinka puhuu ruoasta. Onko viesti se, että nyt on pakko syödä, huomauttaa Sapere-kouluttaja Aila Naalisvaara.
Kun lapsen ottaa mukaan kauppareissuille ja ruoanlaittoon, valmis ruoka lautasella ei näytä niin vieraalta.
– En ole vielä tavannut lasta, joka ei olisi tykännyt ruokaa laittaa. Se voi viedä vähän aikaa, mutta maksaa kyllä itsensä takaisin.
Alan toimijat ovat edelleen kiinnostuneita aistiharjoitteisesta ruokakasvatuksesta. Menetelmää esiteltiin toukokuussa osana Terveempi Itä-Suomi-hanketta Mikkelissä.
– Päiväkotien työntekijät ovat sanoneet, että heillä oli tarvetta tällaiselle lapsilähtöiselle ruokakasvatukselle, Naalisvaara summaa.