Kotihoidon työntekijöiden työpäivänä ei juuri laakereilla lepäillä. Päinvastoin. Hoitajat tekevät työtään tiukalla aikataululla. Potilaita on aamupäivän aikana keskimäärin kymmenen, iltavuorossa vieraillaan liki 15 vanhuksen luona. Aikaa asiakasta kohden on enintään 15 minuuttia. Päivän kulku on tarkkaan suunniteltu potilaiden taudinkuvien mukaan.
Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan tilanne on nyt hälyttävä, koska kuntien tiukka talous on ajanut kotihoidon siihen pisteeseen, että sairaslomasijaisia tai kesälomasijaisia ei palkata. Tämä kuormittaa jäljelle jäävää henkilökuntaa kestämättömästi.
– Tämä kevät on ollut hyvä esimerkki siitä, että kun ihminen väsyy työstä liikaa, niin mahdollisuus sairastua kasvaa. Sairauspoissaoloja on ollut todella paljon, Paavola lataa.
Sama ilmiö on huomattu myös Suomen Lähihoitajat ry:ssä. Sairaustapausten takia yksi hoitaja on joutunut tekemään kahden ihmisen työt.
– Se on vääränlaista säästämistä. Se on työntekijälle raskasta, kun he huolehtivat, että tuleeko potilaat hoidettua kunnolla. Samalla pitäisi taata hyvä hoito ja laatu, kertoo Suomen Lähihoitajat ry:n puheenjohtaja Marja-Liisa Mulo-Rantanen.
Mulo-Rantanen ounastelee, että hoitajien työtaakka vain kasvaa kesää kohti mentäessä.
Lakisääteiset tauot jäävät pitämättä
Kiireen keskellä lakisääteiset tauot saa välillä unohtaa. Pahimmissa tapauksissa lounas nautitaan ratin takana tai rappukäytävässä.
– Tämä on kotihoidon arkipäivää, jota kukaan ei tunnu uskovan. Koko ajan sanotaan, että tehkää toisella tavalla, mutta silti se työmäärä on tehtävä, Silja Paavola ihmettelee.
– Ilman kunnon taukoja hoitajat uupuvat. Kaikille kuuluu lounastauko. Tiedän silti, että näitä taukoja ei ehditä pitämään, Mulo-Rantanen jatkaa.
Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Soila Nordström on huomannut, että hoitohenkilökunnan fyysinen ja henkinen jaksaminen on saavuttamassa lakipisteen. Liki 25 000 kotihoidon lähihoitajaa on jo vaihtanut tehtäviä alan sisällä.
– Tämä kertoo jo jotain. Lähihoitajien työ on aivan erilaista kuin laitoshoitajien. Väkivallan uhka on kotikäynneillä erilaista, varsinkin jos kohteeseen mennään yksin eikä työparina.
Apua lähihoitajien työhön on kyllä haettu hoiva-avustajista, jotka auttaisivat kotihoidossa. Hoiva-avustajan koulutus kestää kahdeksan kuukautta, ja se on eräänlainen pikaversio lähihoitajan kolmivuotisesta koulutuksesta. Ammattiliitot vastustavat uutta hoiva-alaa.
– Tällaista uutta matalapalkka-alaa ei olisi tarvittu enää, Mulo-Rantanen tuhahtaa.
Hyvinvointia ei saavuteta pelkillä hoitotoimenpiteillä
Hoitajien kiireen näkevät ja kokevat myös vanhukset, jotka odottavat kotona päivittäin hoitohenkilökuntaa.
– Kiire on tullut esiin hyvin voimakkaasti. Kotona asuvat vanhukset haluavat myös sosiaalista kanssakäymistä. Sellaiseen ei ole nyt aikaa ollenkaan, kertoo Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen.
Koistisen mukaan kiireestä kärsivät kaikki. Hoitajat eivät ehdi hoitaa potilaitaan haluamallaan tavalla, ja vanhukset kokevat olonsa turvattomaksi.
– Voidaan sanoa, että kotihoito on ajautumassa kriisiin, jos tilanne jatkuu ennallaan. Lisäresursseja on saatava. Osaavaa henkilökuntaa on saatava lisää. Tätä kautta saavutetaan hyvä hoito ja vanhukset kokevat olonsa turvalliseksi. Muuten kaikki jää vain kauniiksi puheeksi.
Kaiken taustalla on raha
Hallituksen tavoitteena on saavuttaa 300 miljoonan säästöt hoitamalla vanhukset kotona laitoshoidon sijaan. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen näkyy hoitajien arjessa jo, koska kotihoidon potilaat ovat entistä sairaampia.
Tilanne on ongelmallinen, koska lähihoitajat vastaavat jo tällä hetkellä itsenäisesti asioista, joihin oma koulutus ei välttämättä riitä. Tämä lisää entisestään työn henkistä kuormittavuutta, koska oman osaamisen rajat tulevat vastaan.
Silja Paavolan mukaan nyt olisi aika miettiä, kenet kannattaa hoitaa kotona ja kenet laitoshoidossa.
– Laitoshoidon kaiku on tehty liian negatiiviseksi. Silloin, kun ihminen ei kerta kaikkiaan pärjää kotona, on laitoshoito äärimmäisen hyvä vaihtoehto, Paavola lopettaa.
Tekniikka vapauttaa resursseja hoivatyöhön
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen kertoo, että lähihoitajien työtaakkaan haetaan jo nyt helpotusta uuden tekniikan avulla. Tekniikan avulla esimerkiksi paperityöt ja työtehtävien jakaminen helpottavat, ja sitä kautta hoivatyöhön jää enemmän aikaa. Myllärisen mukaan vanhuspalveluissa löytyy tilaa myös hoiva-avustajille.
– Kun miettii kuntien ja julkisen talouden tilaa, niin ensisijaisesti pitää miettiä muut keinot kuin lisärahan sijoittaminen. Kuntaliitto kannattaa tehtävärakenteiden muutoksia sillä tavalla, että vanhuspalveluissa voitaisiin käyttää hoiva-avustajan koulutuksen saaneita henkilöitä rinnalla lähihoitajien ja sairaanhoitajien kanssa.
– Ymmärrämme ammattiliittojen reagoinnin asiaan, mutta ikääntyneiden ihmisten palvelut ovat sen kokoluokan haaste suomalaiselle yhteiskunnalle, että hoiva-avustajat mahtuvat siihen aivan hyvin, Myllärinen toteaa.