Mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on Suomessa suuria alueellisia eroja, joita olisi kavennettava, sanoo yhteistyöjärjestö OECD uudessa raportissaan.
Järjestön mukaan Suomi on vastannut alueellisiin eroihin muun muassa tarjoamalla sähköisiä terveyspalveluja syrjäseuduille.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Helena Vorman mukaan Suomen alueellisiin eroihin vaikuttaa terveyspalveluja järjestävien kuntien ja kuntayhtymien suuri määrä. Vorma sanoo, että alueellisia eroja pyritään vähentämään muun muassa sote-uudistuksella, jonka jälkeen viisi sote-aluetta vastaa palvelujen järjestämisestä.
Raportin keskeinen viesti on, että mielenterveyspalveluihin panostetaan kaikissa OECD-maissa liian vähän.
OECD haluaa, että myös Suomi kiinnittää huomiota mielenterveyspalvelujen osuuteen koko terveydenhuollon kustannuksista. Mielenterveyspalveluiden osuus pieneni 5,5 prosentista 4,5 prosenttiin vuosina 2000–2010, koska muun terveydenhuollon kustannukset kasvoivat mielenterveydenhuollon kustannuksia nopeammin.
Mielenterveyspalvelujen osuus kääntyi kuitenkin Suomessa myöhemmin nousuun ja oli 5,4 prosenttia vuonna 2012.
OECD myös raportoi Suomen panostaneen psykiatrisen avohoidon kehittämiseen. Psykiatriseen avohoitoon perusterveydenhuollossa käytettyjen varojen määrä kasvoi 52 miljoonasta eurosta noin 132 miljoonaan euroon vuosina 2000–2010.
Itsemurhaluvut yhä korkeat
OECD kiinnittää huomiota Suomen itsemurhalukuihin, jotka ovat edelleen korkeita merkittävästä vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2011 Suomessa tehtiin 16,4 itsemurhaa 100 000 ihmistä kohden, kun OECD-maiden keskiarvo oli 12,4.
Itsemurhien suhteellinen osuus on laskenut Suomessa noin neljänneksellä vuosina 2000–2011. Samana aikana keskimääräinen lasku OECD-maissa oli seitsemän prosenttia.