Valmisteilla oleva laki tuo turvakodit valtion rahoitettavaksi. Muutos antaa kaikille tarvitseville mahdollisuuden hakeutua turvakotiin ilman kunnan maksusitoumusta. Turvakodin voi myös valita vapaasti eri puolilta maata.
– Vakaa rahoitushan olisi hieno asia. Asiakaskohtainen maksusitoumus on sama kuin jos palokuntia rahoitettaisiin tulipalojen lukumäärän perusteella, havainnollistaa kehitysjohtaja Sari Laaksonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Huolta ja pelkoa aiheuttavat kuitenkin laatusuositukset, jotka on rakennettu niin, että yksikössä pitäisi olla vain turvakotitoiminto. Samoissa tiloissa ja saman henkilökunnan harteilla ei siis voisi toimia ensi- ja turvakotiyhdistelmä. Helsingissä ja Vantaalla toimii puhtaat turvakodit, ja esimerkiksi Lahti ja Jyväskylä ovat eriyttäneet toiminnot omiksi yksiköikseen.
Monin paikoin ensi- ja turvakoti toimivat kuitenkin yhdessä. Liiton yhdistysten lisäksi vastaavaa monialaista toimintaa on monilla muillakin, esimerkiksi kunnilla.
Uutta lakia täsmentävä asetus määrittelee, millainen yksikkö rahoituksen piiriin hyväksytään. Ensi- ja turvakotien liitto työskentelee nyt sen puolesta, ettei uutta rakennettaessa hukata olemassa olevaa osaamista ja kaadeta muita apua tarvitseville perheille tärkeitä palveluita.
– Kyllä tämä huolettaa kovasti kun tammikuussakin on palkat maksettava, sanoo Laaksonen.
Kahta osaamista hyödynnetty tarpeen mukaan
Käytännössä lakiesityksen perusteluihin kirjattu paikkaluku tarkoittaisi myös sitä, että kaikkien turvakotien olisi oltava 7-paikkaisia. Niin suuria ei ole Suomessa monta. Pienillä paikkakunnilla 7-paikkainen turvakoti ei ole realismia:
– Ettei vain kävisi niin, että itse asiassa turvakotipaikkoja vähennetään, pelkää kehitysjohtaja Sari Laaksonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Henkilöstön ja tilojen jatkuva käyttö on turvattu monessa kunnassa juuri yhdistämällä ensi- ja turvakotitoiminta. Näin työtä on silloinkin, kun kaikki turvakotipaikat eivät ole täynnä.
– On ollut kaksi osaamisaluetta, joita on voitu hyödyntää tarpeen mukaan.
Jos turvakodit on pakko eriyttää omiksi yksiköikseen, ensikotitoiminta on Laaksosen mielestä vaarassa. Hän epäilee, ovatko kunnat valmiita ostamaan palveluja niin paljon, että ensikoti pysyy pystyssä.
– 70 vuotta on ollut ensikoteja – nytkö on aika hukata ne? kysyy Laaksonen.
Hän muistuttaa, että tukea tarvitsevia vauvaperheitä on edelleen. Tiiviillä alkuvaiheen tuella voidaan myös ehkäistä myöhempiä vaikeuksia.
Oma lukunsa on vielä päihdeäitien ensikotien verkosto. Se toimii erillisenä kokonaisuutena, jonka rahoitus ratkeaa vuosi kerrallaan. Siihen turvakotilaki ei vaikuta.