Oulaskankaan satavuotiaasta sairaalasta ei supisteta synnytyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö kaavaili lakkautuksia vuoden 2016 loppuun mennessä. Samoilla linjoilla oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johto.
Alueella ryhdyttiin tositoimiin. Kansalaisaloitteen ”EI! synnytysten lopettamiselle Oulaskankaalla” allekirjoitti sähköisesti tai käsin lähes 17 000 henkilöä lisäksi adressi com -sivuston kautta annettiin 147 kommenttia. Adressi luovutettiin sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajalle keväällä. Valtuutettujen tekemät aloitteet sekä kansalaisaloite olivat kokouksessa esillä.
– Se tuo esille kansan tahdon, jota me valtuutetut tulkitsemme ja käytämme sitten päätöksenteossa, sanoi valtuutettu Jorma Perälä Oulaisista.
Sairaanhoitopiirin kesäkuun valtuustossa jätettiin kaksi aloitetta synnytyssairaalan säilyttämisen puolesta. Tuolloin esitettiin vielä synnytysten järjestämisestä päivystysasetuksen tarkoittamalla tavalla. Sairaanhoitopiirin hallituksen syyskuisessa kokouksessa ehdotusta muutettiin, joten synnytystoimintaa pyritään jatkamaan 1.2.2015 lähtien perustamalla lastenlääkärien päivystysrinki. Sen lisäkustannukset ovat alueen kunnille vuosittain noin 500 000 – 600 000 euroa.
Tiistain valtuuston kokouksessa asia merkittiin loppuun käsitellyksi. Ilmaan jäi leijumaan tosin varjo sote-uudistuksen mahdollisista vaikutuksista.
Päivystyksestä puhetulva
Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka kertoi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokouksen aluksi tunteita herättäneen päivystysasetuksen vaikutuksista.
Lastenlääkäripäivystyksen osalta kokouksessa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa. Oukan mukaan ainoa varma tapa on synnytysten siirto Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Ostopalvelua tiedusteltiin viideltä yritykseltä, joista yksi vastasi.
– Tuotantovarmuutta ei myöskään olisi, sillä yritys ei voisi taata aina lääkäriä paikalle. Kolmas vaihtoehto eli lastenlääkärien päivystysrinki on myös epävarma, sillä lääkärit tekevät työtä vapaaehtoisesti, Oukka kertoi.
Pohjois-Suomessa on pulaa lastenlääkäreistä. Heitä valmistuu vuosittain Oulusta vain muutama koko Suomen tarpeeseen. Oulaskankaan päivystykset on sovittu ensi vuoden toukokuulle asti, ja päivystysasetus tulee voimaan kesäkuun alussa, jolloin järjestelyn pitää olla asetuksen mukainen.
– Homma voi kaatua heinäkuun helteillä, totesi liminkalainen valtuutettu Liisa Kylmänen ja viittasi myös päivystysringin epävarmuuteen.
Joka vuosi veitsi kurkulla
Raahen synnytystoiminnan lakkauttaminen siirsi synnyttäjiä myös Oulaisiin, joten vuosittainen tuhannen vauvan luku täyttynee. Synnyttäjät tulevat 20 eri kunnasta noin sadan kilometrin säteeltä.
– Synnytysmäärän täyttyminen vaatii sitoutumista äideiltä ja perheiltä, valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen totesi.
– Kyllä kai nuoret isät ja äidit sitoutuvat perheenlisäykseen. Toivottavasti synnytykset jatkuvat alueella nykyiseen ja miksei myös lisääntyvään tahtiin, kommentoi valtuutettu Jorma Perälä.
Valtuutetut miettivät myös, että onko Oulun eteläisellä väestönkasvun vetovoimaa.
– Tuhannen täyttymisen suhteen voidaan ehkä olla joka vuosi veitsi kurkulla, pohti valtuutettu Jukka Kodis Siikajoelta.
Kätilötyö kunniaan
Valtuutettuja huolettivat mahdolliset matkasynnytykset, mikäli Oulaskankaan osalle olisi vedetty ruksi.
– Jos matka sairaalaan pitenee, niin miten käy isien tasa-arvon, sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Pekka Simonen tiedusteli ja lisäsi, että miehen merkitys läsnäolijana heikkenee.
– Ei meillä kenelläkään ole etukäteen tietoa siitä, milloin synnytys tapahtuu. Kun matka sairaalaan pitenee, niin on entistä vaikeampaa ennustaa oikea aikaa lähteä synnyttämään, sanoi oululainen valtuutettu, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Lea Koivuniemi-Iliev.
Valtuutetut ottivat esimerkiksi myös Lapin pitkien matkojen synnyttäjät, joista osa tulee hyvissä ajoin sairaalaan odottamaan uuden vauvan syntymäpäivää. Matkasynnytykset eivät saaneet valtuutetuilta kannatusta.
– Kätilön ammattinimelle pitäisi saada kunnioitusta, kuten oli muutama vuosikymmen sitten, huomautti valtuutettu Seppo Pietikäinen Pyhäjärveltä ja lisäsi, että mikäli synnytysmatkat Suomessa edelleen pitenevät, niin kätilöitä tarvitaan.
Alun perin tuberkuloosisairaalana aloittanut Oulaskankaan sairaala muuttui 1970-luvun alkupuolella aluesairaalaksi. Synnytyksiä siellä on hoidettu jo vuosikymmeniä. Kätilöt ovat käärineet kymmenittäin kapalokääröjä ja antaneet kotituliaisiksi kullanarvoisia käytännön neuvoja. Oulainen on siis edelleen hyvä paikka synnyttää ja syntyä.