Tutkija Harri Honko kohottaa hihansuutaan. Sen alta paljastuu rannekelloa muistuttava laite, jossa välkkyvät erilaiset ikonit ja digitaaliset numerot. Viime yö sujui rannekkeen mukaan huonosti.
– Mittarin väittämän mukaan nukuin vain pari tuntia. Nyt taisi tulla laitteelle jonkinlainen demoefekti, uskon että nukuin aika hyvin. Teknologia on välillä yllätyksellistä, Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Harri Honko hymähtää.
Musta ranneke on ranskalaista valmistetta. Se on yksi digitaalisista laitteista, joita tulee yhä enemmän markkinoille. Joulun lahjahitiksi Honko veikkaa ranteeseen kiinnitettävää sykemittaria.
– Sykkeestä saadaan aika paljon tietoa. Sykeväli kertoo stressistä ja siitä palautumisesta. Samoin se antaa tietoa siitä, miten liikunta vaikuttaa tähän palautumiseen, Harri Honko kertoo.
Anturi ranteessa nukkumaan
Päivittäisen liikunnan mittaaminen on perinteinen tapa käyttää mittareita. WHO:n suositusten mukaan ihmisen pitäisi ottaa 10 000 askelta päivittäin, mikä on kova määrä saavutettavaksi, varsinkin jos työ edellyttää paikallaan oloa.
Kuluttajat ovat viime aikoina suosineet varsinkin unen mittaamiseen kehitettyjä laitteita. Niitä voidaan kiinnittää nukkujaan tai vuoteeseen.
– Unta mitataan esimerkiksi kiihtyvyysanturilla, joka on usein kiinni ranteessa. Se antaa tietoa siitä, miten levottomasti ihminen nukkuu. Syketiedot puolestaan kertovat, milloin uni syvää, milloin kevyttä. Patja-antureilla saadaan hyvinkin tarkkaa tietoa hengitystaajuudesta, sykevälivaihteluista ja palautumisen tasosta, Harri Honko kuvailee.
Harri Hongon mukaan unen merkitystä on vaikea korostaa. Askelsuositusten saavuttamatta jääminen ei ole niin vakavaa kuin se, että yöunet jäävät jatkuvasti riittämättömiksi.
Koko kansan harrastus
Hyvinvoinnin mittaamisen taustalla näyttävät olevan erilaiset urheilusovellukset, älypuhelinten lisälaitteet ja sykemittarit. Niiden muuttuessa helposti kannettaviksi rannelaitteiksi, tiedon keruu on alkanut kiehtoa yhä useampia.
– Ihmiset ovat heränneet itsensä mittaamiseen. Kyseessä saattaa olla edelläkävijöiden joukko, joiden harrastus on vähitellen yleistynyt. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita itsestään ja hyvinvoinnistaan, pystyvät keräämään tietoa yhä laajemmin, sanoo Harri Honko.
Kehitykseen voi sisältyä myös vaaroja. Ihminen voi tarkkailla itseään liikaa.
– Esimerkiksi painon hallinta voi saada mittaamisessa liikaa huomiota. Tuloksena voi olla esimerkiksi bulimia, jos mittaroinita tehdään ilman ammattilaisen antamaa palautetta. Mitä herkempi ihminen on, sitä tärkeämpää on valmentajan tai vastaavan henkilön antama kannustus, Harri Honko korostaa.