– Päihdeongelmaisen kanssa on aina hankala olla vuorossa kun joutuu jännittämään paitsi sitä tuleeko hän töihin, myös hänen kuntoaan, kykyä hoitaa tehtävänsä, hajua ja silminnähden havaittavaa päihtyneisyyttä. Näitä kollegoita ei mielellään päästä potilaiden lähelle, vastaamaan puhelimeen saati lääkekaapille, joten itse joutuu tekemään paljon enemmän töitä. Silti molemmat saavat saman palkan.
Näin kertoo osastolla työskentelevä HUS:n sairaanhoitaja. Hän ei halua nimeään tai tarkkaa työpaikkaansa julkisuuteen. Päihdeongelmaiset työntekijät aiheuttavat hoitajan mukaan vaaratilanteita niin potilaille kuin kollegoille, pienemmistä virheistä puhumattakaan.
– Avainten hävittämisiä, väärien lääkkeiden antamista väärille potilaille jne. tapahtuu niin paljon, ettei sellaista jaksa edes laskea.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri päivitti päihdeohjelmansa viisi vuotta sitten. Siinä painotetaan, että päihdeongelmiin pitää puuttua heti ja ohjata työntekijä tarvittaessa hoitoon. Jos työntekijä irtisanotaan päihteiden takia, asiasta pitää aina ilmoittaa valvontaviranomaiselle Valviraan.
Samanlaisia tiukennuksia on tehty myös muualla ja se näkyy: Valviraan tehdyt ilmoitukset ovat yli tuplaantuneet tällä vuosikymmenellä. Viime vuonna käsiteltäviä tapauksia oli 229, joista suurin osa koski ammattioikeuden poistamista, rajoittamista tai varoituksen antamista. Oikeudet lähti noin sadalta lääkäriltä tai hoitajalta, yleensä syynä oli päihteiden väärinkäyttö.
– Terveydenhuollon omavalvonta on parantunut. Esimiehet ja työtoverit puuttuvat aiempaa napakammin siihen, jos ei pysty suoriutumaan tehtävistään, kertoo terveydenhuollon valvontaosaston johtaja Tarja Holi Valvirasta.
Ongelmat havaitaan, kun lääkekaapista katoaa tavaraa
Helsinkiläisen sairaanhoitajan mukaan tiukka linja ei käytännössä päde kaikkialla. Työntekijän päihdeongelma selviää usein vasta siinä vaiheessa, kun osaston lääkekaapista katoaa lääkkeitä.
– Myöhästelyistä ja poissaoloista tulee helposti tapa, jota työkaverit joutuvat paikkailemaan. Pahimmillaan eräs kollega oli neljä perättäistä työvuoroa poissa ilmoittamatta asiasta kenellekään. Seuraukset olivat nimelliset, pomon mukaan vasta viikon poissaolosta saa potkut.
– Alkoholiongelmaisia lähinnä kielletään tulemasta kovassa kännissä töihin, hoitaja kärjistää.
Päihdeongelmaisilla usein kirjava työhistoria
Valviran Kirsi Holin mukaan esimiehillä on asiassa suuri vastuu. Rekrytoitaessa pitäisi olla huolellinen, mutta jos työvoimasta on pulaa, saatetaan tarkistuksista lipsua.
– On mahdollista, että silloin kun ei ole valinnanvaraa niin jätetään ehkä helpommin selvittämättä hakijan taustat ja kyvyt, epäilee Holi.
Viranomaiset ovat kuitenkin tyytyväisiä valvonnan tehostumiseen. Tulevaisuuudessa huolestuttaa kaksi asiaa: keikkatyön ja itsenäisen työn lisääntyminen.
– Valvontaa vaikeuttaa jo se, että työpaikkaa vaihdetaan aikaisempaa tiheämmin. Erityisen vaikeaa valvonta on silloin, kun vuokratyövoimana kuljetaan monessa eri työpaikassa ja ollaan lyhyitä rupeamia, jopa vain päiviä yhdessä työpaikassa.
Sama huoli on terveydenhoitoalan ammattijärjestössä Tehyssä. Kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen on mukana ryhmässä, joka käsittelee Valviraan tulleita ilmoituksia. Päihdeongelmaisten työhistoriassa on havaittu yhteisiä piirteitä.
– Osa näistä henkilöistä on nimenomaan usein vaihtanut työpaikkaa tai tehnyt keikkatyötä.
Itsenäinen työ, kuten vanhusten kotihoito, taas saattaa houkuttaa jos on salattavaa.
– Tästäkin on havaintoja. Hakeudutaan sellaisiin työtehtäviin, joissa itsenäisyys on suurta ja valvonta on pientä, kertoo Kirsi Markkanen Tehystä.