Suomalaisia sanotaan juroksi kansaksi. Silti erilaiset latinorytmiset tanssitunnit tai isolla porukalla vedettävät liikuntatuokiot vetävät saleja täyteen. Turkulainen ryhmäliikunnan vastaava Lola Wallinkoski ihmettelee suomalaisten totisuutta tunneilla.
– Kyllähän suomalainen kulttuuri muutenkin poikkeaa muusta. Asenne on usein se, että ollaan pudottamassa kiloja tai on hirvittävä tavoite saavuttaa jo ensimmäisellä tunnilla. Ei uskalleta heittäytyä ja pitää sairaan kivaa, Wallinkoski tuumii.
Lola Wallinkoski kertoo, että on myös ohjaajasta kiinni, että väki uskaltaa heittäytyä. Wallinkoski muistuttaa samaan hengenvetoon, että vakava saa olla.
– Totta kai saa olla. Se vähän riippuu tunnista, Wallinkoski jatkaa.
Huippusuorituksilla on eroa
Wallinkosken kollega Anne-Mari Mikkilä muistuttaa, että parhaimmat "kicksit" saa siitä, kun ylittää hieman oman sietokykynsä. Omaa suoritusta ei kannata kuitenkaan vertailla muiden suorituksiin.
– Mikä on se taso, että ylittää itsensä? Toisesta voi näyttää, että eihän tuo toinen tuossa vieressä kuntoile. Toisen mielestä juuri on ylitetty oma mukavuusalue.
Ovatko suomalaiset liian tosissaan?
Ulkomailla, mm. Yhdysvalloissa oppia hakenut tanssikoulun vetäjä Taina Kovalainen on huomannut, että suomalainen voi olla jurompi salillakävijä kuin monissa muissa maissa on totuttu.
– Ehkä ujo on kauniimpi ilmaisu. Moni ei kauheasti puhu vierustovereille eikä muutenkaan juttele ohjaajalle.
Kovalaisen tanssitunnilla muutamat oppilaat vielä mainitsevat, että suomalaiset ovat usein liian tosissaan ja yrittävät suorittaa nauttimisen sijaan. Taitavalla opettajalla on kuitenkin keinonsa murtaa jäätä. Joskus se alkaa pienillä sanoilla.
– Opetan, että kun kysyn, onko selvä, niin saa vastata juu tai ei. Sitä kautta oppilaat alkavat rohkeammiksi ja voivat jopa puhua vierustoverille, Kovalainen naurahtaa.