Pakkanen vaikuttaa ihmiskehoon monella tapaa. Paleltumille ovat erityisen alttiita kehon uloimmat osat, kuten korvat, nenä, posket, sormet ja varpaat.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäen mukaan pakkanen aiheuttaa myös verenpaineen nousua. Keho reagoi pakkaseen supistamalla pintaverisuonia ja raajojen verenkiertoa. Verenpaine nousee suunnilleen yhtä monta elohopeamillimetriä kuin ihmisellä on ikävuosia. Eli parikymppisellä 20, kuusikymppisellä 60 elohopeamillimetriä. Terveelle ihmiselle kohonneesta verenpaineesta ei ole haittaa, mutta jos verenpaine on jo valmiiksi korkea, pakkanen voi olla haitaksi.
Pakkasella on tietenkin pukeuduttava lämpimästi ja suojattava kaikki kohdat kehosta. Lisäksi kannattaa pysyä liikkeessä.
– Pakkaselta voi suojautua hyvällä vaatetuksella ja pysymällä liikkeessä. Liikkuminen noin kymmenkertaistaa lämmöntuotannon. Se myös vie raajoihin verta ja lämmittää siten. Niin paljon ei pysty pukemaan, että pakkasessa pärjäisi liikkumatta, tutkimusprofessori Hannu Rintamäki sanoo.
Kylmä ja kuiva ilma käy hengitysteihin
Kova rehkiminen kylmässä säässä voi sen sijaan olla haitallista. Kiivaasti hengittäessä ilman kylmyys ja kuivuus voivat nimittäin aiheuttaa hengenahdistusta. Hengenahdistus on erityisesti astmapotilaiden ongelma, mutta myös terveen ihmisen kannattaa suojautua siltä.
Jos esimerkiksi lähtee juoksulenkille kahdenkymmenen asteen pakkaseen, kannattaa hengitystiet suojata vaikkapa kaulahuivilla. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin mukaan pakkanen ei vaaranna tervettä ihmistä.
– Niin kylmällä kuin kuumallakin säällä vaarassa ovat ne, joilla on terveyshaittoja jo ennestään, Hannu Rintamäki sanoo.
Silmät voivat jäätyä pakkasella
Silmän uloin kerros, sarveiskalvon kostea kalvo, voi jäätyä esimerkiksi moottorikelkan ajoviimoissa 25–30 asteen pakkasella, jos ajetaan ilman visiiriä ja tuijotetaan rävähtämättä eteenpäin. Tällaista tiedetään tapahtuneen Suomessa, mutta yleisiä tapaukset eivät ole, etenkään nykyään, kun kypärät ovat parempia kuin ennen.
– Jäätymistä ei kuitenkaan kestä kauan. Se lakkaa heti, kun ajo lopetetaan, sillä lämmin iho sulattaa kalvon. Silmä ei siis tuhoudu. Vain jos paleltuma pääsisi pitkälle, tilanne olisi vakava, sanoo Työterveyslaitoiksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki.
Silmien vettyminen sen sijaan on yleinen, joskin vaaraton haitta, joka pakkasella tulee. Se voi ilmetä jo pienissä ajonopeuksissa, vaikkapa pyörällä ajaessa.