Tienpitäjä tai pihan ja kiinteistön omistaja on vastuussa siitä, että liukkauden torjunta on hoidettu hyvin ja riittävästi. Jos kaikesta huolimatta liukkailla menee nurin, on olemassa monia vakuutuksia, joista voi hakea korvausta. Korvaaja määräytyy sen mukaan, missä kaatuu.
Jos kaatuu työmatkalla, sairaalakulut maksetaan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, joka työnantajalla pitää olla otettuna työntekijöille. Monella on myös vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, Finanssialan keskusliiton selvityksen mukaan 60 prosentilla suomalaisista. Jos kaatuu vaikkapa oman tai sukulaisensa kerros- tai rivitalon pihassa, kiinteistön vastuuvakuutuksesta voi saada korvauksia. Tällöin korvaaja on taloyhtiö, sillä huoltoyhtiö ei ole vastuussa asiasta. Korvaaja voi olla myös kunta, jos kunnan hoidossa olevaa tietä ei ole hoidettu asianmukaisesti. Kunnillakin on vastuuvakuutuksia.
– Monesta vakuutuslajista voi saada korvauksen, sanoo Finanssialan keskusliiton johtaja Risto Karhunen.
Liukastujan tulee itse ottaa yhteys siihen, joka on vastuussa liukastumispaikan liukkauden torjunnasta. Omalle kontolle jää sen selvittäminen, kenen vastuulla minkäkin alueen kunnossapito on. Karhunen kehottaa myös dokumentoimaan kaatumispaikan olosuhteet vaikka kännykkäkameralla todisteeksi.
Korvausmäärät kasvaneet
Kaupunkien maksamat korvaukset kaduilla sattuvista tapaturmista ovat moninkertaistuneet sen myötä, kun ihmisten tietoisuus korvausten hakemisesta on lisääntynyt. Esimerkiksi Helsingissä vahingonkorvauksia maksetaan nykyisin yli miljoona euroa vuodessa.
Yksittäisen korvauksen määrä voi nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin, kun mukaan lasketaan esimerkiksi ansionmenetykset tai vammanhoitokulut. Valtaosa korvauksista on aiheutunut liukastumisista.
Humalassakin kaatumisesta saa korvauksen
Töölön tapaturma-asemalla arvioitiin, että tammikuun pääkallokeleillä kaatuneista ja hoitoon hakeutuneista noin puolet olivat humalassa. Tällöinkin korvauksen voi saada, koska alkoholi ei ole suoraan korvauksen vähennysperuste. Vähennys voidaan tehdä, jos henkilö on menetellyt törkeän huolimattomasti eli ottanut tietoisen riskin. Tällainen voisi olla esimerkiksi humalassa pyöräily. Toisaalta juopuneellakin on oikeus korvauksiin, jos sama olisi voinut käydä myös selvin päin.
– Juopunutkin saattaa kaatua ihan tapaturmaisesti, Karhunen sanoo.
THL:n mukaan talviaikana ulkona liukastumisen takia loukkaantuu joka kuukausi noin 20 000 ihmistä.Julkiseen terveydenhuoltoon hakeutuu yli 10 000 ihmistä vuosittain liukastumisessa sattuneen vamman takia.
Finanssialan keskusliiton johtaja Risto Karhunen kehottaa silti ottamaan myös itse vastuuta liukastumisen ehkäisystä.
– Miksi emme käytä nastoitettuja kenkiä, liukuesteitä, miksi emme vähennä vauhtia?