Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen ei täysin tyrmää jäähyn käyttöä lasten kasvatuksessa. Lasten kanssa oleminen on mittatilaustyötä, eikä Sinkkosen mukaan ei ole olemassa yhtä sääntöä tai ohjetta, joiden mukaan lapsia voidaan kasvattaa. Jollekulle jäähyn käyttäminen sopii, toiselle taas ei.
– Joku lapsi voi kokea jäähyn hirvittävän nöyryyttävänä, mutta toiselle se voi olla tapa pelastaa kasvonsa. Jos ei pysty hallitsemaan itseään, niin jäähyn avulla lapsi voi päästä omaan tilaansa, saada omaa aikaa rauhoittua, Sinkkonen sanoo.
Tärkeintä on Sinkkosenkin mukaan miettiä, mikä lapsen kokemus tilanteessa on. Samoin on hyvä miettiä, minkälaisesta konfliktitilanteesta on kyse, että tiedettäisiin, mikä on paras tapa viedä asia päätökseen. Rajan asettamisen tarve on kuitenkin olemassa.
– Jos esimerkiksi lapsi ruokapöydässä sanoo, että tämä on ihan paskaa, niin kyllä lapselle pitää voida sanoa, että "Meillä ei paskaa tarjota, nyt lähdet kävelemään tästä pöydästä", Sinkkonen mainitsee esimerkkinä.
Sinkkonen sanookin ihmettelevänsä monien vanhempien sietokykyä esimerkiksi teini-ikäisten kanssa.
– Kun se nuori tulee sitten pyytämään sitä kaikkein moderneinta kännykkää, niin vanhemman pitää pystyä sanomaan, että palataan asiaan sitten, kun opit puhumaan mulle kunnolla, Sinkkonen sanoo.
Lasten kasvattamisessa olennaista onkin miettiä, onko huono käytöstä tahallista, vai onko se lapsellista höperyyttä. Huonoon käytökseen vastaaminen on riippuvainen kontekstista ja tilanteesta, sekä lapsesta itsestään. Jäähyn käytönkin pitää olla opettavaista.
– Pointti on tietenkin se, että lapsen kyky hallita omia impulssejaan kasvaa. Kurinpidossakin pitää välttää kaikkea, mikä on lasta nöyryyttävää tai haavoittavaa. Pelisäännöistä pitää keskustella, että me olemme sopineet, että meidän perheessä toimitaan näin, Sinkkonen sanoo.
– Tavoite ei ole rankaiseminen, vaan tavoille opettaminen, että lapsi pärjää sitten kylmässä maailmassa, Sinkkonen pohtii.